C V
-Ateenan yliopisto 1994-2002 ( psykologian-filosofian-kasvatustieteiden maisteri)
-Helsingin Yliopisto 2006 ( erityisopettaja)

 Kävin Platonin Akatemian kursseja v. 1995-1997, filosofian harrastajien ryhmässä Ateenassa.
Olen työskennellyt Suomen suurlähetystössä Ateenassa, vuosina 1995-1999.
Sitten tuli käänne ja hetkellinen muutto Suomeen...alkuvuodesta 1999.
Toimin Eu:n virkamiehenä Liaison officerina  v. 1999-2000, Suomessa UM:n palveluksessa.
Tehtävään kuului vastuu organisoida ja järjestää ja huolehtia ministeritason kokoukset ja 2 EU:n huippukokousta v. 1999,  kreikkalaisten delegaatioiden osalta yhdessä Kreikan Helsingin suurlähetystön kanssa. Sekä huolehtia delegaatioiden majoitus ja kuljetus järjestelyiden onnistuminen.

Muutto jälleen Kreikkaan Ateenaan....2000-luvun alussa päättämään opinnot. Opintojen loppuvaiheessa toimin aktiivisesti Ateenassa PASOK ( pansosialistiko kommatos) puolueen nuorten sosialistisen opiskelijajärjestön jäsenenä Ja myös Kreikan ulkoministeri G.A. Papandreun kabinetissa,  EU:n  kehitys-ja tutkijaryhmässä "ulkopoliittiset suhteet"-opiskelijajäsenenä v.2000-2002.

Vuonna 2002 muutto pysyvästi Suomeen.
Kuopioon muutto  tuli v. 2008.
Kuopiossa aktivoiduin politiikkaan uudelleen ja olen SDP:n KTY:n  jäsen vuodesta 2014.
Sekä Savo-Karjalapiirin kokousedustaja v.2015, 2017.

 Aktiivisena ja aikaansaavana pääsin Kuopion kaupungin opettajien täydennyskoulutussuunnitteluryhmän jäseneksi  2017-2019.
Nyt myös Kuopion kuntavaalit 2017 ehdokas
#ääniopetukselle
#nuorissaontulevaisuus
#hyväarkivauvastavaariin

Roolitus jarruttaa kitkemistä

#työpaikka  #koulu2017 #armeija #valtaasema #alakoulu #velvollisuus #puuttua #kaikilla

Koulukiusaaminen on vakava asia. Se puhuttelee aina loman alkaessa monia perheitä. Usein lomien aikana koulukiusattu saa huilia pitkään koulukiusaamisesta ja lukuvuoden alussa nuori lähtee jälleen kokeilemaan onneaan uudelle lukuvuodelle.  Useimmat tarinat ovat järkyttäviä ja ne seuraavat läpi elämän. Niin kuin koulussa tapahtuvasta kiusaamisesta, voidaanko harrastustoiminnassa tapahtuvasta kiusaamisesta käyttää nimeä harrastuskiusaaminen? Kiusaamista tapahtuu paljon aikuisten tietämättä, myös lasten ja nuorten harrastuksissa.

Kiusaaminen on ilmiö, joka kehittyy yhteisössä. Voidaan jopa puhua tuotetusta kulttuurissa, jossa valta-asemaa pitävät yksilöt alistavat heikompia. Valta- asemaa siis tavoitellaan yhteisössä. Ilmiön ymmärtäminen puolestaan on ehto ymmärtää, kuinka siihen puututaan. Kiusaaminen pitää saada loppumaan ja lasten tulee tuntea turvallinen ja hyvä yhteisö ympärillään. Yhteisöllä puolestaan tarkoitetaan ryhmää, jossa on tietty määrä ihmisiä toimimassa yhdessä. Ryhmää, jonka jäseniin ei itse ole voinut tai voi vaikuttaa. Ei siis itse saa päättää ketä ryhmän jäsenenä on.

Perhe, koulu, koululuokka, jatko-opintopaikka, harrasteryhmä, armeija ja työpaikka ovat yhteisöjä. Näissä yhteisöissä ollaan jatkuvassa vuorovaikutustilanteissa, jotka luovat mahdollisuuksia kiusaamiselle. Kiusaaminen on hetkellistä vuorovaikutusta ja ulkopuolisen on vaikea tunnistaa, onko siinä hetkessä kyseessä kiusaamisen ilmiö. Kiusaamista tai kiusatuksi tulemisen tunnetta tapahtuu siis paljon muuallakin kuin kouluissa.

Osa alakouluikäisistä lapsista ovat vielä impulsiivisia ja ns. ” totuuden torvia”.  Lapset ilmaisevat rehellisesti  mielipiteensä kaverin paidasta, hiuksista tai ihan mistä vaan. Monet lapset kertovat ajatuksiaan ääneen. Heillä ei aina ole tarkoitus satuttaa. Useimmat lapset eivät ymmärrä, että kyseessä onkin mielipide, joka voi loukata. On myös havaittavissa tahallista toisen haukkumista ja nimittelyä, joka on helpompi tunnistaa kiusaamiseksi. Silloin voidaan helpommin vaatia nimittelijää vastuuseen teostaan. Kiusaamiseen puuttuminen tuntuu oppilaista helpottavalta. He saavat tunteen että heistä välitetään ja he itse rohkaistuvat myös puuttumaan kiusaamiseen omassa yhteisössään.

Roolittaminen on yksi osa kiusaamisen ilmiöstä. On yleistä, että kavereita roolitetaan. Kun yksi keksii roolittaa yhden oppilastoverin, siihen lähtee usein mukaan muitakin. Joku on luokan pelle, toinen on tuppisuu ja kolmas on höselö. Roolittaja ei kysy roolin saajalta, että haluatko, että sinua kutsutaan näin? Näistä saaduista rooleista on vaikea yksin rimpuilla irti. Usein saatu rooli on epämukava ja voi loukata henkilöä. Kun rooli on valmis se seuraa läpi kouluajan, toisinaan läpi elämän. Vaikka roolitus luodaan yksilön oman käytöksen perusteella. Se voi olla hyvinkin kiusallista.

Kiusaaja ja kiusattu ovat roolin saaneita henkilöitä, mikäli heistä käytetään näitä nimiä. Tämä on siis jonkinlainen sosiaalinen status. Kumpaankin liittyy syyllisyyden ja häpeän tunnetta. Kiusattu henkilö etsii päivittäin sosiaalisia keinoja päästäkseen irti tästä kiusatun roolista. Myös kiusaaja tuntee usein syyllisyyttä omasta toiminnastaan ja yrittää kaikin keinoin parantaa tapojaan ja päästä kiusaajan roolistaan. Näitä nimityksiä tulisi tilanteita selvitettäessä käyttää varoen.

Puuttuminen tähän kiusaamisen ilmiöön on velvollisuus. Jokaisen velvollisuus on puuttua näkemäänsä kiusaamiseen. Toivotaan uuden vuoden alkaessa, että kiusaamiseen puututaan herkästi ja heti. Ketään ei jätetä yksin. Varhain puuttumalla voimme pelastaa paljon. Toisista välittäminen ja huolehtiminen ja kiusaamiseen puuttuminen, on avain mukavaan ja kivaan yhteisöön.

Äidit huutaa, miksi lapsi lyö

Miksi lapsi lyö

”Älä anna lapsen lyödä itseäsi”, on lastenpsykiatrien paras ohje mielestäni. Lyömisen syitä ei tarvitse tietää, eikä jälkeenpäin kysellä, vaan yksinkertainen neuvo on, että ketään ei saa vahingoittaa. Lyömisen suhteen on nollatoleranssi. Tämä nollatoleranssi pitää olla perheessä, päiväkodissa ja kouluissa. Oikean ja väärän opettaminen ja asiaan puuttuminen heti, on tällaisissa tilanteissa kaikista tärkeintä. Jos lyöminen sallitaan, se viestii välittömästi lapselle tunteen heikosta vanhemmasta tai aikuisesta, joka ei pysty asettamaan mitään rajoja lapsen tekemisille ja toiminnoille. Tällaiselle käytökselle aikuisen on tehtävä heti stoppi ja kertoa selvästi, ettei näin saa tehdä. Lasta ei myöskään missään nimessä saa lyödä takaisin, ikään kuin osoittaakseen lapselle miltä hänen kielletty tekonsa toisesta tuntuu.

Mikä toimintapa sitten loppujen lopuksi kunnioittaisi lasta, tuntuisi aidolta välittämiseltä ja lisäksi opettaisi oikeaa käyttäytymistä jo varhaisessa iässä? Taaperot turvautuvat kehonkieleen turhautuessaan ja ovat kunnon nyrkkisankareita ja raivottaria. Nämä negatiiviset tunteet kuuluvat lapsen kehitykseen. Myös nuorilla koululaisilla voi olla kielenkehityksen kanssa viivästymisiä, jolloin nuori turvautuu lapsuusiän mentyä ohi kehonkieleen viestittämään turhautumista, huomionhakua, kostoa tai jotain muuta. Myös rajoja haetaan murrosiän alkuvaiheessa ja murrosiässä hyvinkin rajusti, mikäli ne ovat jääneet varhaislapsuudessa puutteellisiksi tai kokemus rajoista ja rakkaudesta on ollut lapsen tuntemuksen mukaan laimeaa.

Uhmakkaat lapset ovat yleistyneet tänä päivänä. Niiden määrä on lisääntynyt päivähoidoissa ja kouluissa. Impulssien hallinta tuntuu myös olevan yhä vähemmän hallinnassa lapsilla ja nuorilla. Oletetaan, että suuri osa aikuisista osaa suhtautua asiaan oikein ja ymmärtää mistä syystä ja miksi lapsi lyö.  Joku lapsi lyö toista, toinen lyö omaa päätään lattiaan. Näissä tilanteissa aikuinen joutuu vaikean paikan eteen pohtimaan tätä asiaa.

Kouluissa kohdataan ja havaitaan yhä useammin väärin suunnatun aggression ohjautumista väkivaltaiseksi käytökseksi ja havaitaan lisääntyvästi uhmakkaita oppilaita. Mutta aggressiota voidaan ajatella energiana. Sitä voidaan miettiä neutraalina elämänvoimana. Se ei siis ole negatiivistä, mutta ei positiivistakaan. Lapsuudesta kehityksen kulkiessa eteenpäin voima ohjautuu eritilanteissa eritarkoituksiin. Tämä ihmisaggressionvoima voidaan nähdä samoin kuin suuret vesimassat voimalaitoksissa, jotka saadaan tuottamaan sähköä, mutta se ei voi tulvia ympäristöön aiheuttaen suuria vahinkoja.

Koulussa opetetaan toimintatapoja ja kohteliasta käyttäytymistä. Jotkut oppivat taidot nopeammin ja helpommin, kuin toiset. Näille hyville käytöstavoille, juuret löytyvät kotoa. Ensimmäinen lapsen sosiaalisen kasvun ja hyvien käytöstapojen oppikenttä on siis koti. Kotona opittuja hyviä tapoja lapsi osaa soveltaa koulussa, harrastuksissa ja kaveripiirissä. Jo päivähoidossa ja alaluokilla havaitaan lapset, joiden poikkeava käyttäytyminen vaatii selvittelyä ja pohdintaa mistä on kyse. Kun vanhempien tai lasten kanssa työskentelevän aikuisen hälytyskellot soivat, niin apua tulee hakea käytösongelmiin heti. Näin ollaan oikealla tiellä ja puhutaan varhaisesta puuttumisesta. Ei tarvitse odottaa tilanteen kriisiytymistä lapsen tai nuoren kanssa, vaan päästään puhumaan asioista heti ja luottamuksellisesti ja avoimesti kasvatusalanammattilaisten kanssa. Myös perheillä on oikeus hakea neuvoa ja apua hankaliin tilanteisiin, joita esiintyy. Moni perhe hyötyisi perhetukipalveluista ja lapsi tai nuori hänelle kiinnitetystä tukihenkilöstä. Varhainen tuki on kuin laittaisi rahaa pankkiin.

#nuorissa on tulevaisuus

Nuorille Ystäville

Tiesithän, ettei maailmassa ole ketään samanlaista kuin sinä. Miksi silti haluaisit olla joku muu. Haluaisit näyttää joltain ihan muulta. Mainoksissa, instagramissa ja kuvissa ihmiset näyttävät menestyneiltä, laihoilta, kauniilta, rakastetuilta ja onnellisilta. He saavat kenet haluavat ja mitä haluavat. Ihan kaikki tykkää niistä ja ne on tosi suosittuja. Instagramissa ja facebookissa niillä on tuhansia peukkuja. Usea nuori haluaisi olla niin kuin ne. Mutta miksi sinäkin? Kukaan ei hyödy siitä, että pidät itseäsi huonona tai vähäisenä. Mainoskuvilla on usein vain tarkoitus herättää ja niillä halutaan myydä.

Voitko pukeutumisella peittää tai korostaa sen mitä sisälläsi on? Sinusta varmaan välillä tuntuu siltä, ettei kukaan ajattele niin kuin sinä. Ja ettei kukaan toinen maailmassa ajattele niin pimeitä ja outoja kuin sinä. Entä onko sinulla tunne, että olet välillä ihan yksin?

 Tässä hienointa on juuri se, että ei ole ketään samanlaista kuin sinä. Kukaan ei puhu tai kävele niin kuin sinä. Olet hyvä ja arvokas ja sinut on luotu juuri tuollaiseksi. Ajatuksesi ja tunteesi ovat ainutlaatuisia. Jokaisella on sama hyväksytyksi ja rakastetuksi tulemisen tarve. Miksi sitten pitäisi esittää olevansa jotain enemmän?

Jokaisen tie on ihan oma. Jokaisen on tehtävä virheensä. Sinun elämääsi ei ole kukaan muu elänyt, eikä tule elämään. Upeat lehtikuvat ovat nykyään arkipäivää ja ehkä julkkiksena eläminen ei olekaan niin hohdokasta, kuin kuvittelet. Kuvia photoshopataan ja jatkuvasti joutuis jännittämään, että ymmärtääkö kaikki, ettei oikeasti näytä siltä kuin kuvissa.  Ehkä kuuluisuus voi olla hirveääkin ja tehdä yksinäiseksi. Et voi koskaan tietää, voitko oikeasti luottaa ja kehen ja kuka haluaa vain hyötyä.

Nuori, sinulla on vielä koko elämä edessäsi. Saat ihan itse ratkaista, kuinka käytät ne kortit, jotka sinulle on jaettu. Välillä voi tuntua pelottavalta, kun joutuu ottaa vastuun kaikesta. Silti odotat ihan hulluna aikuisuutta.  Aikuisena saa päättää omista asioista.

Tämä elämä on loppujen lopuksi tosi hallitsematonta, herkkää ja väärin ymmärrettyäkin. Kuka täällä siis hallitsee ja ketä? Pohditko, mistä rakkaus tulee? Löytyykö joku, joka ei hylkää vaikka kävisi mitä? Vai onko kaikki vain sattumaa? Sinä olet ainutlaatuinen ja hyvä tuollaisena kuin olet.  

Elä täysillä ja tänään.

vuosi 2017

Struktuuria ja kulttuuria kuntalaisille 2017.

Sauli Niinistön puheessa uutta vuotta varjostaa monet ikävät asiat. Elämme varjojen maassa ja varmaan vaarojenkin aikaa.

Sivistys ja kulttuuritarjonta ja sen monipuolisuus ovat merkittävä kaupunkien vetovoimatekijä. Näyttelyt, tapahtumat, päiväkodit, koulut, museot, musiikkitapahtumat, konsertit, teatterit ja kirjasto ovat sivistyneen kunnan peruspilareita.

Sivistys käsitetään usein ominaisuutena, joka opitaan perheestä käsin jo pienenä. Perheet käyvät teattereissa ja konserteissa ja kuluttavat ahkeraan kirjaston kirjoja. Näiden perheiden lapset ja nuoret koetaan lukeneiksi, suvaitsevaisiksi ja hyvien tapojen yksilöiksi, jotka omaavat laajan kriittisen ajattelutavan. He pärjäävät koulussa ja myös opinnoissaan.

Median risti-aallokossa valtion talouden puhutaan olevan heikkoa ja vakaata ja nousussa, kaikkea samaan aikaan.  Samaa kuullaan kunnantaloudesta. Tehdään säästöjä ja leikkauksia, siltikin heikolle näyttää. Toisaalta hehkutellaan olevan myös ylijäämää.

 Merkittävä osa kunnantaloudesta on ollut sosiaali- –ja terveyspalveluja. Tämä kokonaisuus sote-palvelut on nyt muuttumassa. Palvelukokonaisuus muuttuu vuoden 2019 alussa.  Mitä käy sivistyksen kehitykselle? Lakisääteisesti kunnat tuottavat sivistystä ja ylläpitävät sitä. Kaupungin ydintoiminta,  palvelukokonaisuus on uusien haasteiden edessä. Kuinka se vaikuttaa varhaiskasvatukseen, opetukseen ja kulttuuriin?

 Kuntien toimintaan tulee siis muutoksia.

 Tulevaisuudessa, muutoksen jälkeen kaupungin lapsiperheille suunnatut hyvät sivistyspalvelut ovat suuressa roolissa ja tätä kokonaisuutta kunnissa tulee kehittää. Toivottavaa olisi, että lapsiperhepalvelut nousevat etusijalle, lisäämään vetovoimaisuutta ja tekemän kunnista elinvoimaisia.

Sivistynyt kansakunta on kautta aikojen luonut turvallista poliittista vakautta.  Näin on myös sivistykseen panostavan kunnan tulevaisuus. Se on turvallinen. Siitä ei liene erimielisyyttä.