Savo-Karjalan piirihallituksen kannanotto 23.1.2021

Kuntavaalit lähellä sinua

Kunta on suomalaisen lähidemokratian perusyksikkö. Kunnan peruspalvelut ovat kuntalaisten hyvinvoinnin perusta. Tulevissa kuntavaaleissa valitaan sinun äänelläsi edustaja päättämään palveluista ja kaupungin elinvoiman kehittämisestä pitkälle tulevaisuuteen. Kuntavaaleissa valitut edustajat ja tuleva Kuopion valtuusto ei tee päätöksiä maahanmuutosta, EU-tukipaketeista tai maan nykyisen hallituksen kaatamisesta. Kunnat eivät myöskään päätä tulevasta maakunnallisesta sote-mallista. Kunnan rooli kuitenkin muuttuu, kun suuri osa peruspalveluista siirtyy maakunnallisille organisaatioille.

On tärkeää, että vaaleilla valittu edustus kattaa kunnan kaikki asukasryhmät. Tämän vuoksi vaaleihin tarvitaan ehdokkaita laajasti kunnan kaikilta alueelta ja tahoilta.

Päättäjien laaja kirjo takaa tasapuolisen palvelujen kehittämisen. Kun valitaan valtuutetut ja luottamusmiehet lautakuntiin eri taustoista ja eri-ikäisistä eri ammattialoilta, saadaan riittävää ymmärrystä kunnan toimintaan ja toimialoille. Kunnan päätöksenteko rajoittuu kunnan lakisääteiseen toimialaan ja kuntalaisia lähellä oleviin arjen asioihin. Tämä tarkoittaa päätöksenteon painottumista entistä enemmän kunnan omassa päätösvallassa oleviin asioihin, samalla se tarkoittaa lähidemokratian vahvistumista.

Ehdokkuus ja äänestäminen kuntavaaleissa on perusoikeus. Muista käyttää äänesi.

 

Huoltajan kirje

On monta asiaa, joita pitäisi pystyä kehittämään lasten ja nuorten osalta. Lista niistä asioista lienee pitkä.

Savon Sanomat on julkaissut monta mielipidettä lastensuojelun työntekijöiden työolosuhteita koskien.( SS 30.12, 3.1, 6.1, 8.1 ja 15.1) Lapsiperheiden asiat ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä ja tuon nyt vielä yhden näkökulman. Oman näkemykseni erityisopettajana. Päädyin tähän, yhden huoltajan lähettämän sähköpostin luettuani.

Viesti liittyi perheen pitkittyneeseen kärsimykseen, lapsen asiakkuuteen liittyvän poukkoilun takia, mutta myös ihmettelyyn koulun roolista. Syyttävää sormea osoitettiin enemmän tämän huoltajan mukaan koululle. Opettajat kuitenkin tekevät aina parhaansa ja pyrkivät puuttumaan napakasti ja ajoissa epäkohtiin ja huoliin lapsesta. Ei varmasti tarkoituksenmukaisesti oppilaita jätetä ilman tarvittavaa tukea ja huolenpitoa.

Huoltajan kirjettä lukiessani, tunsin kuitenkin piston rinnassani erityisopettajana. Jääkö meille opettajilla enää perustyölle, opetukselle ja kasvatukselle aikaa?

Huoltaja kertoi lapsensa tarinaa, jossa kahdeksan vuotta ala -ja yläkoulun aikana muutama opettaja vihjaili ja kyseli kautta rantain, ovatko huomanneet mitään kotona lapsen kehityksessä ja onko kotona ongelmia?  Kukaan koulussa ei puhunut suoraan kahdeksan vuoden aikana vanhemmille, eikä vienyt asioita eteenpäin. Ilmeisesti koska lapsen arvosanat olivat 9-10  ja lapsi hiljainen.

Tästä vaikenemisesta oli nuorelle seurauksena viiltelyä, itsetuhoisuutta, masennusta ja päihteet. Huoltajat olivat naapurin ( lasten erikoislääkäri) pyynnöstä vaatineet ADD/ADHD kartoitusta. Diagnoosi oli selkeä, lapsi oli ADD – oireryhmän erityislapsi. Kun asioita sitten huoltajan mukaan aukaistiin, niin takana oli myös pitkään jatkunut kiusaaminen koulussa ja harrasteryhmässä. Mikä pahinta, joidenkin opettajien luokassa ääneen sanomisia esim: ”kyllä osaat, lopeta laiskottelu” ” Kynä käteen ja tekemään” ” Joku se nukkuu, kun yöt kukkuu, eikä saa mitään aikaan”.  Ymmärrän, että tämä on järkyttänyt suuresti.

Peruskoulusta ja nuorisotyön puolelta lähtee paljon lastensuojeluilmoituksia, mutta olisiko siellä myös korjauksen paikka, ettei tarvita raskaita rattaita ja lastensuojelu asiakkuuksia. Minä jäin henkilökohtaisesti nyt miettimään, että mitä se ennaltaehkäisevä työ siis on? Miten se näkyy neuvolassa, varhaiskasvatuksessa ja ala -ja yläkoulussa? Mitä se siis tarkoittaa ja ehdinkö ja osaanko itse tehdä sitä työssäni? Totean , että kyllä sen täytyy olla myös ajoissa ja rohkeasti puheeksi ottamista.

Tämän huoltajan kirjeestä käy ilmi, ettei kukaan uskaltanut kertoa, mitä oikeasti ehkä ajattelivat. Ennaltaehkäisevä työ ei toteutunut. On ilmeisesti pelätty asiaa avata rohkeasti ja tästä olen erittäin huolissani. Nyt tarvitaan keskustelukulttuurin muutos ja rohkeutta ennaltaehkäisevään työhön. Uskon, että kaikki lasten kanssa työtä tekevät voivat huolensa avata ja etsiä yhdessä sen tien, joka johtaa oikeanlaiseen tukeen ennen kuin on myöhäistä.

 Tässä huoltajan kirjeessä pelastus olisi ollut ajoissa tehdyt lasten erikoislääkärin ja neuropsykiatrin kartoitukset ja tutkimukset.

Tällaiset arvioinnit ja kartoitukset tukevat ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä.  Näin voidaan mahdollisesti vähentää lastensuojelun ruuhkaa ja asiakkuuksia.

Kuopiossa lasten -ja nuorten pääsy tutkimuksiin neuropsykiatriselle menee liian usein lastensuojelun kautta.

Tekemistä on siis muuallakin kuin lastensuojelun työhyvinvoinnissa. Näihin talkoisiin tarvitaan kaikki lasten ja perheiden kanssa työtä tekevät kuopiolaisten lasten ja nuorten hyväksi tulevaisuudessa.

 

 

Washintonin mellakka ke 6.1.2021

Tässä Yhdysvaltojen tragediassa korostuu sivistyksen ja koulutuksen merkitys. Tämä mellakka osoitti vääjäämättä todella sivistymättömän ihmisryhmän käytöstä.

Koulutuksen ja sivistyksen osaamisen myötä voidaan vahvistaa ihmisen minäkuvaa itsestään yhteiskunnan jäsenenä. Siten myös itsetunto kasvaa ja käsitys itsestään ihmisenä, joka uskaltaa tehdä itsenäisesti oikeita valintoja. Terveen itsetunnon omaava ihminen tunnistaa oikean ja väärän.

Terveen itsetunnon omaava ihminen osaa tehdä myös oikeita valintoja, niin itseään, kuin muita kohtaan. Tällainen ihminen ei lähde ryhmään, jossa väkivalta sanelee keinot ja on väline mielipiteen ilmaisuun.

Toivon, että tämä tragedia osoitti monelle maalle Euroopassa Suomen lisäksi kyvyn nähdä, kuinka tärkeässä osassa koulutus on ihmisten hyvinvoinnin ja ihmisten arjen turvallisuuden kannalta. Kuinka tärkeää päättäjien on panostaa tulevaisuudessa koulutukseen ja sivistykseen. Se luo alueen sisäistä turvallisuutta.

Sivistynyt kunta kaupunki ja maa on myös turvallinen ja takaa demokratian oikeudet rauhassa ratkaista yhteiskunnan tulevaisuuden kysymykset.

Sivistyneessä kunnassa ei ryhmittäydytä ääriliikkeisiin mellakoimaan demokratiaa vastaan.

 

"Yhdeksän vuotta ohi ! "huudahdus on historiaa

Peruskoulun päättävät nuoret ovat usein vielä murrosiässä ja askeleet aikuisuuteen ovat hataralla maaperällä. Usein kuulee yhdeksäsluokkalaisten jo puhuvan siitä, kuinka kohta ei tarvitse enää opiskella ja peruskoulu on pakkopullaa. Näin varmasti on ja väsymyksen merkkejä alkaa tulla juuri ennen toiselle asteelle siirtymistä. Liian usein nuorille saadaan mielenterveyspalveluja ja kuraattorin tai sosiaalitoimen tukea lähempänä yhdeksättä luokkaa. Osa heistä on vasta täyttänyt 16 vuotta. Elämäntilanteen vuoksi nämä nuoret eivät ole kypsiä päättämään omista jatko-opinnoistaan tai eivät kykene omien huolien vuoksi näkemään realistisesti tulevaisuutta ja omia vahvuuksiaan. He tarvitsevat tähän aikuisen tukea.

Uusi oppivelvollisuuslaki koskee peruskoulun päättäneitä oppilaita ja opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle tulee uusia oppilaan ohjaus ja valvontavastuita, joilla varmistetaan nuoren saamaa tukea koulutukseen hakeutumisessa. Erityisesti mahdollisissa keskeyttämistilanteissa. Usein opintonsa keskeyttäneen nuoren taustalla on murrosiän loppuvaiheessa alkaneet sosiaaliset, mielenterveys, tai päihdeongelmat. Näitä ongelmia ei saada nykyään ratkaistua yläkoulun loppuun mennessä. Hoidon ja tuen tulee jatkua saumattomasti nivelvaiheessa.

Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna monessa perheessä on talous tiukalla ja jatko-opintoihin on tarvittu suuria summia rahaa.  Uusi oppivelvollisuus takaa maksuttomuuden toisen asteen koulutuksessa. Ammatillinen tutkinto tai lukiokoulutus ja sen päätteeksi suoritettava ylioppilastutkinto olisivat jatkossa täysin maksuttomia sen kalenterivuoden loppuun saakka, kun nuori täyttää 20 vuotta. Opetuksessa tarvittavat oppimateriaalit sekä työvälineet ja yli seitsemän kilometrin koulumatkat on myös esitetty ilmaiseksi. 

Uudistuksella nostetaan koulutus- ja osaamistasoa ja varmistetaan jokaiselle nuorelle mahdollisuus toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen edistää henkilön työllistymistä ja yhteiskuntaan osallistumista. Työelämän osaamisvaatimukset ovat muuttuneet ja nyt on oikea aika tälle uudistukselle. Teknologian kehitys on yksi muutos tämän päivän työn luonteessa.

Koulutus ja työ kulkevat käsi kädessä ja ovat yhteiskunnan kivijalka.  Sivistyneessä ja hyvin työllistetyssä kunnassa on myös turvallista asua. Sivistynyt kunta on turvallinen,  ja lisää kaupunkilaisten hyvinvointia monella eri tavalla.

Oppivelvollisuuslaki ja siihen liittyvät muut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2021. Ensimmäiset laajentuneen oppivelvollisuuden piiriin tulevat nuoret ovat syntyneet 2006.

Onnittelut pitkäjänteiselle koulutuspolitiikalle, joka vastaa nykypäivän haasteisiin ja turvaa nuorten työllistymismahdollisuuksia. Olkaamme kaikki ylpeitä tästä muutoksesta. On jopa kansallinen ylpeydenaihe, kun kaikilla suomalaisilla nuorilla on omasta sosioekonomisesta taustaan riippumatta mahdollisuus jatko-opintoihin. 

 

 Nuorten tilanne ja uudet oppimisympäristöt puhuttaa

 

Vuodesta toiseen taas puhutaan samasta asiasta. Nuorten mielenterveyspalvelut ovat tukossa. Päihteet ja huumeet miellyttää. Hoitoon ei pääse nuori, vaikka hän kertoisi käyttävänsä päihteitä lähes päivittäin, tuntee olonsa harhaiseksi, masentuneeksi ja kertoo haluavansa heti hoitoon. Jonot ovat kohtuuttoman pitkät. Yhden nuoren mukana sairastuu muita perheen jäseniä usein. Korona on lisännyt haasteita ja pahoinvointia liian monen nuoren kohdalla.

Tilanteet ovat eskaloitumassa yhteiskunnalle kalliimmaksi tavaksi hoitaa asioita. Monta asiaa olisi ennakoitavissa, mutta kenttätyöntekijöitä harvoin kuunnellaan. Päätökset tehdään yhdessä niiden ihmisten kanssa, jotka eivät koulussa ja varhaiskasvatuksessa työskentele. Jos varhaiskasvatuksen ja opetustyön ammattilaisilta kysyttäisiin, minkälaisia oppimisympäristöjä te toivoisitte tulevaisuudessa? Halutaanko pieniä kyläkouluja lakkauttaa Ja tehdä isoja 900 oppilaan kouluja? Miksi kiusaaminen vaan lisääntyy, vaikka erilaisia malleja sen kitkemiseen on sadoittain tarjolla?

Vastaus olisi turvallisuuden, kiusaamisen kitkemisen ja oppilastuntemuksen vuoksi selvä. Pienempiä kouluja ja pienempiä ryhmiä ja lisää eri alan toimijoita kasvatus –ja opetustyön arkeen mukaan. Opettajamitoitus olisi yhtä järkevää, kuin vanhustenhoitaja mitoitus.

Lapset tarvitsevat turvallisen peruskoulun. Tämän päivän trendi tuhansien oppilaiden yläkouluista ja avoimista oppimisympäristöistä ja 50-80 oppilaan opetusryhmistä, tuskin saa aitoa hyväksyntää opettajilta. Yksinäiset, syrjäänvetäytyvät, erityisen tuen oppilaat ja kiusatut jäävät liian usein tunnistamatta. Avoimet oppimisympäristöt vaativat enemmän resursseja. Ilman tarvittavaa määrää henkilökuntaa isoissa oppilaitoksissa eivät opettajat pysty edes tällä hetkellä tunnistamaan oppilaita, eivätkä edes tunnista kaikkia rakennuksessa liikkuvia oppilaita nimeltä, eikä edes näöltä. Ulkovalvonnassa on yksi tai kaksi opettajaa sekä 400 oppilasta ympäri koulurakennusta. Tämä ei ole turvallista.

Peruskoulun jälkeen jokaisen on siirryttävä uuden oppivelvollisuuslain mukaan jatko-opintoihin.  Kyseessä on historian merkittävin muutos. Uudistus on hyvä.  Sen myötä kunnilla on velvollisuus riittäviin tukitoimiin, niin opetuksessa, kuin kouluterveydenhuollossa.

Mitä tarvitaan kouluyhteisöjen hyvinvoinnin kannalta tietää, jotta päästään kehittämään tätä yhteiskuntaa oikeaan suuntaan lasten ja nuorten kohdalla? Suomeen ja Kuopioon Yliopistolliseen sairaalaan syntyy maailman terveimpiä vauvoja. Mutta miksi meidän kuopiolaiset lapset sairastuvat, kun koulutaival alkaa.

 

 

    Lapsia ja nuoria uhkaa vihapuheet ja vääristely

Esiopetuksen ja peruskoulun roolia pitää vahvistaa somekouluttajana. Se ei enää voi yksin jäädä vanhempien ja perheen velvollisuudeksi. Kännykkä ja erilaiset sovellukset kun ovat käytössä jo esikouluikäisillä. Peruskoulun rooli on määritelty hyvin selkeästi. Perusopetuksen pitää tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä, sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Lapsia ja nuoria uhkaa vihapuheiden, rasismin ja valheidenmaailma tänä päivänä.  Valheita levittää sosiaalinen media , face, twitter ja snapchat.

 Ne ovat helppoja kanavia ottaa kantaa ja kirjoittaa mielipide asiaan, kuin asiaan.  Somessa on helppo tuoda mielipiteet heti julki, ja liian usein vailla mitään tietopohjaa tai osaamista. Mikä uhkaa nuoria enemmän, kuin sosiaalisen median vääristellyt tosiasiat.

Syyttömien maalittaminen on myös lisääntynyt. Lisääntynyt negatiivinen sävy somessa on näkyvää. Positiivista keskustelua ei enää tahdo löytää. Vihapuheet ovat ottaneet vallan lasten ja nuorten joukossa, johon some antaa helpon alustan jakaa niitä.

Valheita jaetaan eteenpäin, sillä se saattaa tukea omaa käsitystä asiasta. Someviidakossa on vaikeampi ymmärtää ympäröivää yhteiskuntaa, kun kollektiivisia valheita ja vihantunteita jaetaan isolle joukolle ja tunteista tulee väärennetysti omakohtaisia. Erilaiset vähemmistöt saavat äänensä kuulumaan paremmin, kuin hiljainen enemmistö. Huolestuttavaa on, että sitä huutavaa vähemmistöä kuunnellaan jatkuvasti enemmän. Vaarana on, että vastaus voi löytyä ääriliikkeistä tai salaliittoteorioista jo hyvin varhaisella iällä.

Tässä ajassa tarvitaan enemmän kykyä nähdä hyvää ihmisten tekemisessä ja kyky etsiä ratkaisuja ja me tarvitsemme suunnan muutoksen lapsillemme ja nuorillemme. 

Peruskoulu tarvitsee tulevaisuudessa somekäyttäytymiseen järjestelmällistä ja ajantasalla olevaa opetusta lapsille. Opetusta, jossa askel askeleelta osallistutaan somen välityksellä asiallisesti julkiseen keskusteluun, uutisiin ja valtiovallan toimintaan ja muiden mielipiteisiin ilman propagandaa ja populismia. Tuhoon syöksyvää yhteiskunnallista ilmapiiriä voi saada puhtaammaksi oppien kautta.

 

Kiusaaminen ja väkivalta koulussa

 

Niin monella koulun ulkopuolisella näyttää olevan ratkaisuja koulukiusaamiseen. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen, miltä se näyttää.

Ensinnäkin on olemassa kiusaamista, jota kouluissa selvitellään. Koulussa on siihen palkatut henkilöt ja he toimivat vastuullisesti kirjaten asioita tarkasti ylös ja kuunnellen kaikkia osapuolia. He ovat myös aina yhteydessä huoltajiin ja asioihin yritetään saada sopu. Sopu saadaan usein ja kiusaaminen loppuu. Tämä nimike kiusaaminen, kulkee myös työpaikoilla ja aikuisten kesken, armeijassa ja joukkueharrastuksissa, kun selvitellään kiusaamista ja etsitään ratkaisua.

Jokaisen ihmisen kokemus on aito, kiusatuksi tulemisesta. Sitä ei saa vähätellä.

On kuitenkin aivan eri asia koulussa tapahtuva ja lisääntynyt väkivalta. Somessa tapahtuu psyykkistä väkivaltaa, joka ei koskaan tule koulun aikuisten tietoon, ellei oppilas tai asiasta tietoiset tuo sitä julki. Somessa vääristellään toisen kuvia, loukataan ihmisarvoja törkeällä tavalla, etsitään kokonaisia ryhmiä uhkailemaan ja haukkumaan jotakin. Esiinnytään feikki henkilönä ja lähestytään toista nuorta, rakkauden osoituksen merkeissä. Kun suhde somessa etenee, niin pyydetään alastonkuvia. Näitä alastonkuvia sitten laitetaan jakoon ja henkilö häpäistään julkisesti edessä.  Onko meillä keinoja puuttua enää tänä päivänä, kun some ei tee meille niitä näkyväksi. Snapchatissa viestin voit katsoa kaksi kertaa, jonka jälkeen se häviää. Lähettäjä näkee, jos olet ottanut kuvakaappauksen. Siksi oppilaat pelkäävät niitä ottaa tositteeksi. Joten dataa somekiusaamisesta ei selvitykseen jää.

Fyysistä törkeää vakivaltaa esiintyy liikaa. Se on vakavaa ja lisääntynyt kouluissa. Mainitakseni muutamia graaveja tapauksia opettajan uraltani vuodesta 2000 lähtien, eri puolella Suomea. Osoitellaan ja uhataan teräaseella, pidetään kiinni ja lyödään. Potkitaan nivusiin, muiden nähden. Sidotaan puuhun ja hakataan vitsalla. Hakataan toisen päätä seinään ohimennen ja työnnetään päätä vessanpönttöön. Mutta ihan viikottain tönimistä, päällekäymistä, kampittelua ja lyömistä tapahtuu jatkuvasti.

Raakaa ja sairasta, eikö totta? Nämä teot täyttävät rikoksen merkit, mutta miksi ihmeessä ikä poistaa teon rikosnimikkeen? Mitä koulu sitten tekee? Miksi väkivaltaa ei saada kuriin, eikä loppumaan? Useiden oppilaiden kokemus on, että asiat vain pahenevat, kun niitä selvitellään. Oppilaat eivät näe koulun tapaa toimivana. Huoltajilla ei ole selkeää tietoa koulun toimintatavasta.  

Väkivaltaan kouluissa on nollatoleranssi ja selkeät toimintaohjeet viranomaisilla.  Paljon ihmetellään, miksi kiusattu tai väkivallan kohteena ollut oppilas vaihtaa koulua? Koulunvaihdos on huoltajien päätös, tarkoitus on suojella lasta, jos väkivaltaa ei saada kuriin. Tämä on kohtuutonta, vaikka se olisikin lapsen paras vaihtoehto.

Tekijät tulee saada vastuuseen heti välittömästi teoistaan. Koulu ei voi rikosilmoitusta tehdä, eikä opettajat, koska rikosilmoituksen kuuluu tehdä asianomainen tai hänen huoltajansa. Muissa valtioissa koulusta voi erottaa kahdeksi viikoksi heti, tai kolmeksi päiväksi. Suomessa rehtori voi esittää määräaikaista erottamista tai antaa kirjallisen varoituksen, jos muut keinot, eli kasvatuskeskustelu ja jälki-istunnot on jo käytetty ja KI-VA-tiimin selvittelystä huolimatta kiusaaminen ei ole loppunut.

Lastenpsykiatrien paras ohje on, että lähdetään pienistä lapsista, joille pitää opettaa, että ketään ei saa lyödä. Iästä riippumatta älä anna ikinä lapsen lyödä itseäsi. Lasta ei myöskään saa lyödä takaisin osoittaakseen, miltä hänen toimintansa aikuisesta tuntui. Yksinkertainen napakka ohje, älä lyö ketään, se on kiellettyä.

Oikean ja väärän opettaminen vaatii niin perheeltä, kuin varhaiskasvatuksen ammattilaisilta ja peruskoulun opettajilta paljon, mutta niiden systemaattinen opettaminen, on oikea tapa ohjata lasta ja nuorta käyttäytymään oikein. Väkivallan teosta kiinni jääneet tarvitsevat aina psykologin arvioinnin psykiatrisesta tuesta, niin kuin väkivallan kohde tarvitsee tukea selviytyäkseen henkisistä vammoista.  Näin se on aikuisten kohdalla ja pitäisi olla lasten ja nuortenkin kohdalla. Mutta loppuuko väkivalta koskaan, vai muuttaako se vaan aina tulevaisuudessa muotoaan? Olemmeko me oikeasti tietoisia mitä kouluissa tapahtuu?

 

Asiakasmaksulaki uudistuu: miljoonan suomalaisen maksut alenevat 

    Hallitus on antanut esityksensä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista.  Marinin hallituksella johdolla tehdään inhimillisiä päätöksiä, joilla edistetään ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Terveys on jokaisen oikeus, riippumatta siitä kuinka paksu lompakko on.  Suomalainen terveydenhoito on yksi maailman parhaista ja se on toteutettu laajalti julkisen sektorin toimesta. On tärkeää, että se on kohtuuhintaista asiakkaille.  Yhteensä maksut alenevat noin miljoonalla suomalaisella. 

 

  Maksuttomuutta laajennetaan: Uusia maksuttomia palveluja olisivat esimerkiksi hoitajavastaanotot perusterveydenhuollossa, alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit, sekä eräisiin tartuntatauteihin hoitoon liittyvät asiat, kuten HIV:n ehkäisyyn tarkoitettu lääkitys. 

 

 Maksukatto säilyy 683 eurossa, mutta maksukaton alle tulee uusia palveluita: Uudistuksen myötä maksukattoon laskettaisiin mukaan myös suun terveydenhuollon käynti- ja toimenpidemaksut, tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut, terapioista perityt maksut sekä toimeentulotuella maksetut maksut. 

        Maksukaton uudistamisen tavoitteena on, että asiakasmaksut eivät ole sosiaali -ja                                    terveyspalveluiden saamisen esteenä. 

 

  Asiakasmaksulakiin lisättäisiin säännökset pitkäaikaisten asumispalvelujen asiakasmaksuista. Maksut määräytyisivät yhdenmukaisin perustein kotiin annettavissa palveluissa ja palveluasuntoon annettavissa palveluissa. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen maksuista säädettäisiin puolestaan pitkälti vastaavasti kuin pitkäaikaisen laitoshoidon maksuista. Tällä tavoin intensiivisen hoidon ja huolenpidon tarpeessa olevien asiakkaiden maksut perittäisiin mahdollisimman yhdenmukaisin perustein. Tämä on merkittävä parannus, sillä palveluasumista ei tällä hetkellä säädellä asiakasmaksulaissa. 

        Laki parantaa vähävaraisempien asemaa terveydenhuollon palveluiden asiakkaina. Vahvistamme            terveydenhuollon palveluiden luonnetta universaalina palveluna, joka on kaikkien kansalaisten                käytössä varallisuudesta riippumatta. 

 

Asiakasmaksulain uudistus on osa muutosta kohti reilumpaa, tasa-arvoisempaa ja inhimillisempää Suomea. Osa muutosta, jolle suomalaiset antoivat tukensa keväällä 2019. 

 

 Asiakasmaksulain muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Maksukattoa koskevat uudistukset tulisivat voimaan vuoden 2022 alusta, sillä maksukaton kertyminen on sidottu kalenterivuoteen. 

 

Miten rahat käytetään

 

Koronasta huolimatta hallitus on onnistunut paremmin kuin koskaan. Tänä vuonna tapa tehdä budjettia on kehittynyt ja nyy hallitus on ottanut askeleet tasa-arvoisen budjettiesityksen tekoon. Tämä tuli selväksi valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa. Pitkään on sukupuolten kannalta tasa-arvoista ja merkittävää toimintaa yritetty kerätä yhdeksi kokonaisuudeksi. Mm. sosiaaliturvauudistus, lapsistrategia, ihmisoikeustoimintaohjelma, ihmiskaupan vastainen ohjelma, vanhuspalvelulain uudistaminen, oppivelvollisuuden pidentäminen ja työmarkkinoiden kehittäminen. Marinin hallituksen toiminta pohjautuu tietopohjiin, jolla vahvistetaan päätöksen tekoa ja varsinkin sen läpinäkyvyyttä. Näin toivoisin myös Kuopion valtuuston ja päättäjien tekevän. Budjetttipäätökset koskettavat meitä kaikkia jotenkin.

 On merkitystä ketä kaupungin valtuustossa istuu ja millaiset ihmiset. Päätöksiä pitää tehdä itselle tutusta näkökulmasta sekä omien elämäntilanteiden näkökulmasta ja kokemuksista. Kuka voi osallistua politiikkaan? 

Oma kokemus vaikuttaa vahvasti siihen mihin suuntaan haluisi päätöksiä viedä ja että äänestäjien mielipiteen suuntaan on pyrittävä.  Mutta ei kuitenkaan päätöksentekoa voi tehdä yksin omien tuntemusten tai erilaisten kokemusten perusteella. Enemmän pitäisi puhua yhteisten rahojen käyttämisestä. Mutta mielestäni pelkkä puhe ei riitä. Tarvitaan tekoja.

Päätöksen teon, tulee aina perustua tietopohjaisiin tilastoihin ja vaikutusarviointeihin perustuvaan ajatteluun. Niiden avulla on sitten mahdollista parantaa päätösten läpinäkyvyyttä kuntalaisille. Ja saattaa päätökseen johtaneet syyt kuntalaisten tietoon, koska äänestäjillä on oikeus tietää, mihin päätökset Kuopiossa perustuvat.

Miksi kouluja lakkautetaan Juankoskelta ja keskustasta, tai miksi Maaningalta loppuu terveyspalvelut? Mikä on Karttulan tulevaisuus? Miksi Hatsalan koulu ei löydä uutta paikkaa, eikä Uusi Hatsala-hanke etene? Miksi rakennetaan toisaalla ja, toiseen kohtaan ei rakenneta? Miten rahaa löytyy johonkin kohteeseen, ja sitten se viedään toisaalta pois? Mihin perustuu tonttivuokran nousu? Mihin valtionavustukset jaetaan? Tietääkö äänestäjät näille päätöksille perusteluja?

Tulevaisuudessa olisi kaikkien etu, jos kuntalaisille saadaan tietoa jo päätöksenteon valmisteluvaiheessa. Se pitää saada näkyvämmäksi kuntalaisille. Pitää myös kehittää mahdollisuuksia kuntalaisten osallistua eri kanavien kautta tuleviin päätöksiin nimenomaan valmisteluvaiheessa. Näin luottamus kasvaa äänestäjien ja päättäjien keskuudessa ja pääsemme kohti tasa-arvoista ja ketään syrjimätöntä yhteistä Kuopiota rakentamaan. Kuopioo, jossa jokaisen äänellä on merkitys.

 

Lisätalousarviolla panostetaan ihmisten hyvinvointiin, toimiviin palveluihin ja vahvistetaan kasvun edellytyksiä

 

 Marinin (sd) hallitus esitteli lisätalousarvion. Lisätalousarvion kokoluokka on historiallisen suuri, ja se sisältää useita mittavia kokonaisuuksia. Sosialidemokraattien mielestä nyt on tärkeää vahvistaa kestävän kasvun edellytyksiä, sekä panostaa ihmisten hyvinvointiin ja toimiviin palveluihin. Avustusta annetaan muun muassa sairaanhoitopiireille koronavirustilanteen aiheuttamaan kustannusten kompensointiin.  Sen tarkoituksena on turvata ihmisten peruspalvelut ja auttaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita. Nyt on tärkeää välttää viime laman virheet, jotka olivat inhimillisesti ja taloudellisesti kalliita.

 

Lasten ja nuorten hyvinvointipakettiin kohdistetaan jopa yli 300 milj. euroa. Esitykseen sisältyy laaja-alainen hyvinvointipaketti. Lisärahaa kohdennetaan lasten/nuorten - ja perheiden tukemiseen, harrastusmahdollisuuksia lisäävän Suomen mallin pilotointiin, opintojen tukemiseen ja nuorisotyöhön.  Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarjotaan koulutuksia ja palveluja, jotka tukevat heidän polkuaan kohti tutkintoa tai työpaikkaa. Tässä esityksessä olisi toivottavaa korvamerkityt rahat ja avustukset. Yleisavustuksena kunnille suunnatut rahat eivät muutoin päädy aina oikeaan ja kipeimpään paikkaan. Tai eivät päädy pitkällä tähtäimellä hyvinvointia lisääviin kohteisiin.

Lasten ja nuorten sekä ikäihmisten hyvinvointia edistävät päätökset ja kohdennetut tukipaketit ovat koronakriisin jälkeisessä ajassa erittäin tarpeellisia.

 

Uskon, että erityisesti juuri nyt kannattaa myös panostaa koulutukseen ja osaamiseen. Lisätalousarviossa resursseja on lisätty kaikille koulutusasteille. Investoimalla koulutukseen ja osaamiseen luomme edellytyksiä tulevalle hyvinvoinnille. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on tervetullut kädenojennus tänä keväänä poikkeusjärjestelyiden keskellä valmistautuneille nuorille.

 

Ikäihmisten palveluihin esitetään 60 milj. lisärahoitusta. Sen tarkoituksena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja palveluiden oikea-aikaisuutta ja riittävyyttä. Myös omaishoitoperheitä ja omaishoitajia on luvattu tukea. On todella tärkeää huolehtia meidän vanhuksista ja heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä.

Hyvin merkittäviä panostuksia tehdään myös infraan. Yli miljardin euron satsaus kaupunkien järkevään kasvuun ja kestävään liikenteeseen, pitää sisällään tukea asuntorakentamisen ja liikenneinvestoinnit. Joukkoliikenteen tukemiseen ehdotetaan 100 milj. euroa.

Ilmastopolitiikassa Sosialidemokraatit ovat sitoutuneet, niin että hallituksen taloutta elvyttävät toimet valitaan tekemään Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraalin valtio. Nämä toimet ovat linjassa valtioneuvoston, valtiosihteeri Martti Hetemäen ja ekonomistiryhmän Vihriälän suositusten kanssa.

Oppositiolta toivotaan nyt sitoutumista samoihin tavoitteisiin. Opposition kommentit ovat heiluneet suuntaan jos toiseen. Ensimmäisellä viikolla on vaadittu satojen miljoonien eurojen edestä menolisäyksiä, ja seuraavalla viikolla niitä on paheksuttu. Lisätalousarvion päätökset ovat osa pitkäjänteistä politiikkaa, jonka tarkoituksena on pitää huolta ihmisten hyvinvoinnista.

 

 Toimia on tehtävä, jotta huomenna olisi paremmin, kuin tänään. Koronakriisin kustannukset eivät saa kaatua tulevaisuudessa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kuopiolaisten maksettavaksi.

Peruspalvelujen vahvistamisella vaikeassa kuntatalouden tilanteessa on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Vaikka kuntapaketti on mittava, on tuen riittävyyttä tarkasteltava uudelleen myöhemmin.

 Valkoposkihanhikantaa vähennettävä

Savo-Karjalan SDP vaatii toimia valkoposkihanhikannan pienentämiseksi. Pohjois-Karjalassa valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet merkittävää tuhoa tänä keväänä ja satovahinkokorvaukset viljelijöille kasvavat miljooniin. Tilanne on paikallisille ruuantuottajille jo erittäin haasteellinen eikä helpotusta ole näkyvissä. Hallinnolliset ja poliittiset ratkaisut eivät ole tulleet riittävästä esille ongelman ratkaisemiseksi, vaikka poliittinen tahtotila on selkeä.

Erilaisten häirintävälineiden ei ole koettu olevan riittäviä tehokeinoja, joilla voitaisiin estää valkoposkihanhien aiheuttamien tuhojen syntyminen. Kannan selkeä pienentäminen on tältä osin ilmeisen tarpeen. Kantojen on tutkittu kasvavan 10 % vuosivauhtia. Tämä tarkoittaa, että vuosi vuodelta tuhot ja satokorvaukset kasvavat. Tämä ei ole kestävä kehityksen suunta.
 
Savo-Karjalan SDP esittää, että valtion on nostettava suojametsästykseen myönnettävien lupien määrä tai esitettävä muita toimenpiteitä kannan vähentämiseksi, jotta valkoposkihanhikanta ei kuormita viljelijöitä. Virossa on EU-maista sallittu valkoposkihanhen suojametsästys, joten Suomessakin tämä voisi olla mahdollista.

Savo-Karjalan SDP:n mielestä viljelijöiden vahingot tulee korvata täysimääräisesti ja valkoposkihanhikantaa rajata huomattavasti. Lisäksi esitämme kysymyksen ympäristöministeri Krista Mikkoselle sekä maan hallitukselle; millaisiin toimiin hallitus ryhtyy, etteivät tulevien vuosien satovahingot olisi nykyistä tasoa?

 

Uusi normaali alkoi vuonna 2020

Peruskoululaiset odottivat jo kovasti kavereiden näkemistä ja kouluun pääsyä. Kouluissa odotti kuitenkin aivan uudet ja poikkeukselliset säännöt ja ohjeet. Turvaväli ja lisääntynyt käsihygienia. Valvotut välitunnit ja jatkuvan aikuisen tarkkailu ja ohjeistus käyttäytymisessä.

Opettajat saavat paljon kiitosta nopeasta sopeutumisesta ja opetuksen uudelleen järjestämisestä ja poikkeuksellisista järjestelyistä kouluissa. Kiitos kuuluu nyt myös oppilaille itselleen, vanhemmille ja isovanhemmille ja kaikille huoltajille, jotka tämän aikana jaksoivat olla toistensa tukena.

Digiloikka hypättiin pakon edessä. Joskus pakko on paras opettaja. Valmiudet suomalaisella koulujärjestelmällä käyttää digitaalisia välineitä opetuksessa oli siis jo valmiina. Viestintä ja kommunikaatio saatiin toimimaan kunnialla maaliin etäopetusjaksolla monimuoto-opetuksena.

Kaupungin eri organisaatiot joutuivat kriisiviestinnän eteen. Viestintä ja kommunikaatio saa tulevaisuudessa myös isomman roolin, kun erityisryhmät pitää olla lain mukaisesti informaation saavutettavissa.

Kriisin aikana hoidettu toimiva viestintä, sekä nopea ja selkeä tiedonkulku, rakentavat luottamusta tulevaisuuteen. Globaalisti on kehuttu Sanna Marinin ( sd.) hallituksen ennakoivaa ja toimivaa viestintää kriisin aikana. Valtioneuvoston kampanja ”Suomi toimii” auttoi varmasti ymmärtämään, kuinka kriisi koskettaa meitä kaikkia. Presidentti Sauli Niinistö korosti myös tiedottamisen tärkeyttä suomalaisten luottamukselle tulevaisuudessa (17.4. Mtv3 tiedotustilaisuus).

Elämme nyt uutta normaalia. Koronan ja uusien varovaisuustoimenpiteiden arvioidaan jatkuvan vielä pitkään, ennusteen mukaan vuodelle 2022.

Uudessa normaalissa kaikilla yhteiskunnan alueilla toimitaan varovasti ja maltillisesti. Ei halata, ei kätellä eikä kokoonnuta isoilla porukoilla. Kaikkialla noudatetaan THL:n suosituksia turvaväleistä viruksen leviämisen estämiseksi. Ja vieläkin pysytään kotona, jos se on mahdollista ja vain välttämättömät asioinnit hoidetaan.

Uudessa normaalissa yhteiskunta siirtyy myös yhä enemmän verkkoasiointiin ja verkkopalveluihin.

Verkosta tilataan lähes kaikkea mitä myynnissä on.  Ostetaan huonekaluja, kukkia ja tilataan ruokaa ravintoloista ja marketeista. Verkossa hoituu niin pankkiasiat, kuin kaikki hakemukset. Asioida voi mobiililaittteilla, tietokoneilla, iPadeilla tai kannettavilla läppäreillä. Kaikilla digilaitteilla, joissa tilaa ja verkkoyhteyksiä riittää. Tämä pitää nähdä positiivisena muutoksena, kun tulevaisuudessa asiointi ei enää ole sidottu aikaan ja paikkaan.

Uutena koronakriisin aikana syntyi oppilaitosten sisäänpääsykokeet. Tästäkin voi tulla uutta normaalia ja toiminta voi mahdollisesti pelastaa pääsykokeeseen osallistuminen ehkä lisätä onnistumisia.

 Rippikoulutehtävät tehtiin valtakunnallisesti ensimmäistä kertaa verkossa ja tehtävien palautuksen pystyi jopa vain skannata. Perinteisiä yhteisiä kirkkoja ja nuorten rippikouluiltoja ei järjestetty kevään aikana.

Uutta normaalia siis eletään, jossa ei tarvitse enää tehdä reissuja kauppoihin, virastoihin, oppilaitoksiin, yhteisiin palavereihin tai kokouksiin. Kaiken voi hoitaa omalta digilaitteelta.

  Koko yhteiskunta on siis ottanut lopullisen digiloikan kaikilla osa-alueilla uuden normaalin edessä.

 Etäopinnot maaliskuusta 2020

Etäopiskelevat peruskoululaiset tarvitsevat kaiken kannustuksen ja tuen kotiopiskeluunsa. Oppimisen vaikeudet vaikeuttavat opiskeluohjeiden ymmärtämistä, työn aloittamista, opiskelun vastausten kirjoittamista ja saattavat aiheuttaa paljon henkistä kuormaa koululaiselle. Kuorma on suuri varsinkin, jos on kotona yksin eikä lähellä ole ketään aikuista johon tukeutua. Pitää muistaa, ettei lapsen yksinolo ole välttämättä helppoa. Lapselle kannattaa soittaa säännöllisesti ja kysellä kuulumisia. Vaikka alle 13-vuotias lapsi kokee olonsa turvalliseksi yksin kotona, ei hänellä ehkä ole valmiuksia hätätilanteessa toimia oikein. Lapset muistavat tutkimusten mukaan vain puolet annetuista turvallisuusohjeista. Tämä voi näkyä esimerkiksi niin, että lapsi kokee nyt joutavansa ottaa vastuuta muustakin, kuin opiskelusta. esim. ruuanlaitosta tai muista kotitöistä. On hyvä tarkkailla lapsen reaktioita, kun hän joutuu jäämään yksin ja tehdä selväksi ohjeet ja säännöt sekä valmistaa päivän ateria ja ruuat valmiiksi.

Oppimisvaikeuksista kärsii viimeisten tietojen mukaan n. 20% väestöstä ja lukivaikeudesta 5-10:een %. Oppimisen vaikeudet ilmenevät kielellisellä puolella, matematiikan hahmottamisessa ja myös vahvasti toiminnan ohjauksessa sekä ohjeiden ymmärtämisessä.  Itsenäinen työ voi olla haasteellista tai jopa mahdotonta ja uuvuttavaa. Lähiopetuksessa näihin oppimisen haasteisiin oppilas saa koulussa tukea ja oppiminen edistyy. Erityinen vaaranpaikka lukivaikeuksisen oppilaan kohdalla itsenäisessä opiskelussa on edetä tehtävissä, jos niitä ei pystytä tarkistamaan menevätkö ne oikein.

 Ennakoimattomat tilanteet ovat vaikeita etenkin erityislapsille, joiden aivot eivät sopeudu muutoksiin kovin hyvin tai ei ollenkaan. Valitettavasti tässä koronatilanteessa ympäristökään ei jousta. ohjeet on otettava vastaan sellaisenaan ja etäopiskelu voi olla takkuista.

Henkisestä yhteydenpidosta ikäihmisiin puhutaan, mutta on myös niin, että lapset ja koululaiset tarvitsevat henkistä läheisyyttä tässä hetkessä. Isoäidit ja isoisät ovat monesti lapsille tärkeitä. Isovanhempien, kummien, enojen, tätien ja aikuisystävien tehtävä on tsempata lapsia opiskeluun kotona tämän poikkeuslain aikana. Koululaiselta voi kysellä opiskelupäivien sujumisesta, yksinolosta ja olla ylipäätään kiinnostunut lapsesta. Tämän yhteydenpidon aika on tässä hetkessä. Digitaaliset yhteydenpitovälineet Skype ja Whats-App ja näköpuhelut lähiomaisten kanssa kannattaa avata nyt.

 

Saaristokaupungin arvokas liiketontti 

 

Lähes olemattomat lähipalvelut puhuttavat jatkuvasti saaristokaupunkilaisia Kuopiossa. Alueen valmistuttua vuonna 2020 asukkaita on arvioitu olevan 14 000. Kaupunginosassa on yksi kauppa, parturi-kampaamoita ja yksityinen lääkäriasema.  Mm. nuorisotiloja, asukastupaa, kirjastoa, kuntosalia, R-kioskia, postia, kahvilaa, ravintolaa, kukkakauppaa ja apteekkia kaivataan. Nykyisellään Saaristokaupunki on nukkumalähiö ilman arkipäivään vaadittavia palveluja. 

Lapsiperhevaltaisen kaupunginosan väestörakenne monipuolistuu nopeasti. Lapset kasvavat teineiksi ja ikääntyvien osuus lisääntyy myös maaltamuuton seurauksena. Nuorten huonovointisuus on koko kaupungin huolenaihe ja tilanne huolestuttava. Nuoret kaipaavat järjestettyä ja valvottua toimintaa eri puolille kaupunkia. Nuoria , eikä ikäihmisille kohdennettuja palveluja saa unohtaa palveluja suunniteltaessa.  

Palveluiden tulee tukea kaiken ikäisten terveyttä ja hyvinvointia. Lähipalvelut saavat ihmiset liikkumaan ja tarve autoiluun vähenee. Yhteisöllisyys edistää hyvinvointia, kun eri-ikäiset kohtaavat palvelujen äärellä. Ekologisesti ajatellen ja vähintäänkin ilmastoteko on kävellä tai pyöräillä palveluiden äärelle omassa lähiössään. Nyt palveluihin on mentävä autolla Petoselle, Haapaniemelle tai jopa keskustaan.   

Nuorisotila toteutunee Kuikkalammen päiväkodin yhteydessä. Kahvila ja ravintola toteutuvat, jos rakennushanke Kanavaharjunkadulla etenee; rakennus- ja kiinteistöalan yritys NCC vastasi ainoana Kuopion kaupungin tontinluovutuskilpailuun ja tarjoutuu rakentamaan 500 m2 liiketilaa ja 2000 m2 asuntoja kaupungin vuokratontille.  

Kyseiselle Kanavaharjun tontille on saaristokaupunkilaisilla vireillä kuntalaisaloite kaiken ikäisiä palvelevasta monitoimitilasta (Nuorille tilaa Saaristokaupungissa). Vaikka painotus on ollut nuorissa, on kaikenikäisten hyvinvointi ja yhteisöllisyys ollut tavoitteena. Aloitteella on huomattava painoarvo, kun sen on allekirjoittanut jo yli 500 kuopiolaista. Kuntalaisaloitteen näkökulmasta kaupungin ja NCC:n hanke on tervetullut ja oikeansuuntainen.  

Kanavaharjun tontin ollessa viimeinen kaupunginosan keskeinen liike- ja yleisten tilojen tontti, (asemakaavamerkintä ALY, asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialue), sen käyttö on harkittava tarkoin ja rakennusoikeus käytettävä tehokkaasti lähipalveluja tarjoaviksi tiloiksi. Liike- ja yleisten tilojen osuuden on oltava hupenevan tonttityypin kyseessä ollen huomattavasti enemmän kuin 500 m2. Asuintonteista sen sijaan ei tule Saaristokaupungissa pulaa.  

NCC:llä on sopimus ainoastaan kahvila- ja ravintolayrittäjien kanssa. Ei tiedetä, mitä muuta palvelua liiketiloissa tullaan tarjoamaan. Ennen tontin luovuttamista kehitysyhtiölle, on saatava vakuudet siitä, että palvelutarjonta tulee olemaan kaupunkilaisten tarvitsemia lähipalveluita.   

Tontin luovutus menee kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn. Voisiko lautakunta vaatia tarkennuksia liiketilojen käyttötarkoituksesta? Sekä nostaa keskustelua suurempaa liike- ja yleisten tilojen osuutta koskien. Tiukasta rahatilanteesta huolimatta kaupunki kasvaa ja on varattava tiloja mm. asukastupia varten. 

 

Kuntalaisaloitteen Nuorille tilaa saaristokaupungissa vastuuhenkilöt

Esko Koistinen,  eläkkeellä oleva geologian erikoistutkija

Tanja Airaksinen,  erityisopettaja