Roolitus jarruttaa kitkemistä

#työpaikka  #koulu2017 #armeija #valtaasema #alakoulu #velvollisuus #puuttua #kaikilla

Koulukiusaaminen on vakava asia. Se puhuttelee aina loman alkaessa monia perheitä. Usein lomien aikana koulukiusattu saa huilia pitkään koulukiusaamisesta ja lukuvuoden alussa nuori lähtee jälleen kokeilemaan onneaan uudelle lukuvuodelle.  Useimmat tarinat ovat järkyttäviä ja ne seuraavat läpi elämän. Niin kuin koulussa tapahtuvasta kiusaamisesta, voidaanko harrastustoiminnassa tapahtuvasta kiusaamisesta käyttää nimeä harrastuskiusaaminen? Kiusaamista tapahtuu paljon aikuisten tietämättä, myös lasten ja nuorten harrastuksissa.

Kiusaaminen on ilmiö, joka kehittyy yhteisössä. Voidaan jopa puhua tuotetusta kulttuurissa, jossa valta-asemaa pitävät yksilöt alistavat heikompia. Valta- asemaa siis tavoitellaan yhteisössä. Ilmiön ymmärtäminen puolestaan on ehto ymmärtää, kuinka siihen puututaan. Kiusaaminen pitää saada loppumaan ja lasten tulee tuntea turvallinen ja hyvä yhteisö ympärillään. Yhteisöllä puolestaan tarkoitetaan ryhmää, jossa on tietty määrä ihmisiä toimimassa yhdessä. Ryhmää, jonka jäseniin ei itse ole voinut tai voi vaikuttaa. Ei siis itse saa päättää ketä ryhmän jäsenenä on.

Perhe, koulu, koululuokka, jatko-opintopaikka, harrasteryhmä, armeija ja työpaikka ovat yhteisöjä. Näissä yhteisöissä ollaan jatkuvassa vuorovaikutustilanteissa, jotka luovat mahdollisuuksia kiusaamiselle. Kiusaaminen on hetkellistä vuorovaikutusta ja ulkopuolisen on vaikea tunnistaa, onko siinä hetkessä kyseessä kiusaamisen ilmiö. Kiusaamista tai kiusatuksi tulemisen tunnetta tapahtuu siis paljon muuallakin kuin kouluissa.

Osa alakouluikäisistä lapsista ovat vielä impulsiivisia ja ns. ” totuuden torvia”.  Lapset ilmaisevat rehellisesti  mielipiteensä kaverin paidasta, hiuksista tai ihan mistä vaan. Monet lapset kertovat ajatuksiaan ääneen. Heillä ei aina ole tarkoitus satuttaa. Useimmat lapset eivät ymmärrä, että kyseessä onkin mielipide, joka voi loukata. On myös havaittavissa tahallista toisen haukkumista ja nimittelyä, joka on helpompi tunnistaa kiusaamiseksi. Silloin voidaan helpommin vaatia nimittelijää vastuuseen teostaan. Kiusaamiseen puuttuminen tuntuu oppilaista helpottavalta. He saavat tunteen että heistä välitetään ja he itse rohkaistuvat myös puuttumaan kiusaamiseen omassa yhteisössään.

Roolittaminen on yksi osa kiusaamisen ilmiöstä. On yleistä, että kavereita roolitetaan. Kun yksi keksii roolittaa yhden oppilastoverin, siihen lähtee usein mukaan muitakin. Joku on luokan pelle, toinen on tuppisuu ja kolmas on höselö. Roolittaja ei kysy roolin saajalta, että haluatko, että sinua kutsutaan näin? Näistä saaduista rooleista on vaikea yksin rimpuilla irti. Usein saatu rooli on epämukava ja voi loukata henkilöä. Kun rooli on valmis se seuraa läpi kouluajan, toisinaan läpi elämän. Vaikka roolitus luodaan yksilön oman käytöksen perusteella. Se voi olla hyvinkin kiusallista.

Kiusaaja ja kiusattu ovat roolin saaneita henkilöitä, mikäli heistä käytetään näitä nimiä. Tämä on siis jonkinlainen sosiaalinen status. Kumpaankin liittyy syyllisyyden ja häpeän tunnetta. Kiusattu henkilö etsii päivittäin sosiaalisia keinoja päästäkseen irti tästä kiusatun roolista. Myös kiusaaja tuntee usein syyllisyyttä omasta toiminnastaan ja yrittää kaikin keinoin parantaa tapojaan ja päästä kiusaajan roolistaan. Näitä nimityksiä tulisi tilanteita selvitettäessä käyttää varoen.

Puuttuminen tähän kiusaamisen ilmiöön on velvollisuus. Jokaisen velvollisuus on puuttua näkemäänsä kiusaamiseen. Toivotaan uuden vuoden alkaessa, että kiusaamiseen puututaan herkästi ja heti. Ketään ei jätetä yksin. Varhain puuttumalla voimme pelastaa paljon. Toisista välittäminen ja huolehtiminen ja kiusaamiseen puuttuminen, on avain mukavaan ja kivaan yhteisöön.