Inkluusio ja resurssien puute

 

Mediassa ja eri opettajien foorumeilla  puhutaan jatkuvasti oppilashuollon puutteista ja yhä huonommin voivista ja huonommin käyttäytyvistä lapsista ja nuorista. Esille on nyt nostettu poissaolot koulusta.

Ruotsissa on koulupakko, toivottavasti Suomi ei tähän mene. Meillä ei ole Suomen koulussa läsnäolopakkoa, meillä on lain mukaan oppivelvollisuuden suorittaminen. Sitä voidaan suorittaa lain mukaan myös vuosiluokkiin sitomattomana opiskeluna, mikäli lapsen terveyden huolto tai muu vakava syy sitä vaatii.

 Opetusministeri Li Andersson puhui MTV:n aamutelevisiossa 9.8.2022 hankkeesta nimeltä Sitouttava kouluyhteisötyö, joka tullaan vakinaistamaan. Siihen liittyen tullaan muuttamaan lainsäädäntöä liittyen poissaoloihin.  Uudistuksella velvoitetaan kuntia ennaltaehkäisemään ja puuttumaan luvattomiin poissaoloihin.

Uudistukseen liittyy rahoitusta, joilla voi palkata lisää aikuisia kouluihin, joilla ei ole opetukseen sidottua työaikaa. Kyseessä on lisätä muutakin resurssia opettajien lisäksi koulupäiviin, jotka voisivat sitten mahdollisesti tunnistaa näiden oireilevien lasten tarpeet ja ohjata myös perheet oikeiden palvelujen piiriin.

 Moni syrjäytynyt nuori on kertonut, että olisivat kiusaamisen ja väkivallan puuttumiseen toivoneet toisenlaisia keinoja. Heidän kohdallaan on vasta aikuisena todettu oppimisvaikeuksia, ja kouluajan tuki on ollut vähäistä tai olematonta, eikä heidän neuropiirteitään ole huomattu tai otettu kouluaikana vakavasti. Huonosta käytöksestä ja poissaoloista tuli vain jälki-istuntoja ja tilanteet pahenivat entisestään. Suurin osa heistä, ovat juuri niitä poissaolijoita.

 Opettajat tuntevat vastuunsa opettamisesta, mutta olisiko muista toimijoista avuksi muuttamaan koulupäiviä mielekkäämmäksi?  

Hyvällä ja varhaisella tuella pystytään vaikuttamaan lapsen, koko perheen ja luokan toimintakykyyn koulupäivien aikana.

 

Tuki työelämään löytyy varhaisesta tuesta opintojen alussa

Mutta mitä tuleva vuosi tuo opettajille tullessaan?

Koulunsa tänäkin vuonna  aloittaa 20% lukivaikeuden omaavia oppilaita ja 5-10% laajemmat oppimisvaikeudet aloittavia. Tuskin nämä tilastolliset luvut ovat seuraus perusopetuksesta tai ammatillisesta opetuksesta, koska tällöin ollaan auttamattoman huonolla tiellä, jos opetuksen myötä syntyy vaikeuksia oppimiseen.

Oppimisvaikeudet ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, jotka heijastuvat oppimisessa. Nämä keskushermoston poikkeavuudesta johtuvat vaikeudet näkyvät lukutaidossa, kirjoitustaidossa ja matematiikan taidoissa. Usein nämä ovat perinnöllisiä ja pysyviä vaikeuksia.

Kun huomioidaan oppimisvaikeuksien päällekkäisyys ja laajemmin ominaisuudet, joista puhutaan arkikielessä vaikeutena oppia, niin puhutaan jo suuremmasta joukosta. Oppimisvaikeuksista kärsiviä ihmisiä on Suomessa kymmeniä tuhansia ja niihin usein kytkeytyy seurannaisvaikutuksia, jotka ovat suurimpia ongelmia yhteiskunnassamme. Rikollisuus, päihteet, pitkäaikaistyöttömyys, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen lieveilmiöineen.

Vaikeudet ilmenevät eri tavoin ja siksi vaikeaa nopeasti tunnistaa, mistä on kyse. Varhaisella tuella on kuitenkin kaikista merkittävin rooli, ettei vaikeudet heikennä itsetuntoa, itseluottamusta ja oppimisen iloa.

 Kun puhutaan laaja alaisista oppimisvaikeuksista niin mistä sitten on kyse? Tutkimuskohteena on jäänyt huomioimatta henkilöt, jotka ovat syrjäytymisriskissä laaja-alaisten oppimisvaikeuksien takia, vaikka heillä on akateemiseen suoriutumiseen perustuvat lahjat. Niitä ensimmäisiä merkkejä laaja- alaisista oppimisvaikeuksista ovat vaikeudet vastavuoroisen sosiaalisten tilanteiden hallinnassa.

Laaja-alaisia oppimisvaikeuksia voidaan tarkastella myös toiminnanohjauksen käsitteen ajatuksena. Tarkoitetaan kykyjä, joiden avulla yksilö sopeuttaa toimintaansa ympäristön vaatimusten mukaisesti. Toiminnanohjauksen ongelmat, jotka pohjautuvat oppimisvaikeuksiin vaikuttavat hyvin heikentävästi ihmisen suoriutumiseen päivittäin.

Henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksien myötä toiminnanohjauksen vaikeuksia, tarvitsevat muita enemmän ympäristön tukea selviytyäkseen. He tarvitsevat opastusta tehtävien suoriutumiseen ja yksilöllisiin opiskelutekniikoiden löytämiseen opinnoissaan. Yksilöllisesti räätälöidyt tukitoimenpiteet ja pitkäjänteinen ohjaus ovat keinoja, jotka mahdollistavat selviytymisen peruskoulusta mielekkääseen jatko-opintoon, arjessa selviytymiseen ja työelämään.

Nyt kun ekaluokkalaiset tulevat odottavin mielin kouluun oppimaan, on juuri se oikea aika ajoissa näkyviin ongelmiin puuttuminen ja varhainen tuen kohdentaminen, koska on todettu, että oppimiseen liittyvät toistuvat epäonnistumisen kokemukset aiheuttavat itsetunto -ongelmia ja nakertavat pala palalta ihmisen jaksamista. Ne usein johtavat negatiiviseen käsitykseen itsestä oppijana, työntekijänä ja ihmisenä ja muodostavat myöhäisemmässä vaiheessa liian monelle esteitä opiskelulle ja työelämälle. Ilman oikeaa apua ja tukea jääneillä lapsilla sekä nuorilla on todettu selkeästi muita suurempi riski keskeyttää opinnot ja myöhemmin syrjäytyä työelämästä.

 

Inflaatio iskee ,

Huoltovarmuus,

Sisäinen turvallisuuskysymys

 

Hinnat nousevat raketin lailla arkisissa jokapäiväisissä tarvikkeissa. Nousussa ovat ruuan lisäksi paikallislinja- ja autoliikenne, langattoman puhelinverkon palvelut ja suurimpana sähkön nousu. Energian hinnan laskua ei ole odotettavissa ja tämä aiheuttaa asumiskustannusten nousua etenkin vuokra-asujien kohdalla.

Olemme joutuneet heräämään uuteen todellisuuteen korona pandemian jälkeen Euroopassa vallitsevan sodan keskellä, jossa vakiintuneet käsitykset karisevat pois ja meille jää vain mielikuvia koronaa ja sotaa edeltävästä yhteiskunnasta.

Ukrainan sodan syttymisellä on ollut kiihdyttävä vaikutus inflaatioon ja huomattava taloudellinen merkitys myös meille Suomessa. Huoltovarmuus on koetuksella niin maatalousyrittäjien kuin logistiikka alan näkökulmasta.

Inflaatio on kasvanut ja kiihtynyt suurta vauhtia lähes kaksinkertaiseksi. Laskennallisesti eniten rahaa talouksilla kuluu ruokaan tällä hetkellä. Ruoan hinnan nousu osuu köyhimpiin, pienituloisiin, opiskelijoihin ja eläkeläisiin kipeimmin. Pienituloisimpien palkasta ei raha riitä ruokaan, asumiseen ja lääkkeisiin.

Hinnat nousevat rajusti, eivätkä kaikki voi edes omilla kulutusvalinnoilla vaikuttaa siihen, miten se iskee omaan lompakkoon. Kukaan ei siis voi välttää kokonaan hintojen nousua, vaikka se osalle ihmisistä nykyteknologian laskureilla on osittain mahdollista.

Vaikka sotaa ei Suomessa käydä, on se myös sisäinen turvallisuuskysymys meillä täällä Pohjois-Savossa ja siksi on syytä pohtia, miten huoltovarmuus turvataan alueellamme.

 

 

Työllisyys

Työllisyys on keino tasapainottaa julkista taloutta. Osatyökykyisten työllistämiskeinoja tulee lisätä kunnissa ja sosiaalipoliittista ulottuvuutta tulee lisätä näissä keskusteluissa työllisyyspolitiikan osalla.

Työllisyyteen tarvitaan kipeästi ja nopeasti keinoja, mutta kokonaisuus on huono naapurimaahan verrattuna.

Missä asemassa tällä hetkellä ollaan? Meillä on korkea velkasuhde, heikoin ja alijäämäisin talous, matalin työllisyysaste, vanhin väestö ja heikko maahanmuutto ja ennätysmäärä syrjäytyneitä nuoria.

Meillä on  mahdollisuuksia myös kunnalla tehdä toimenpiteitä, joilla olisi saadaan työtä ja toimeentuloa tuhansiin kotitaloksiin ja samalla vahvistaa kunnan taloutta.

Pitää jaksaa tehdä pitkäjänteistä politiikkaa, mutta mistä ihmeestä voimme leikata koronan jälkeisessä elämässä, vaikka koronhan ei niinkään ole syy kaikkeen talouden osalta kriisin joutuneissa, vaan väestön ikääntyminen. Palkkojen alentaminen pyrkimyksellä purkaa työehtosopimusten yleissitovuutta ja pelkästään paikallisen sopimisen lisääminen eivät luo yhtään uutta työpaikkaa. Uusia työpaikkoja ei myöskään luoda työttömyyden tukia leikkaamalla.

Aidosti vaikuttavia toimenpiteitä on työllisyys ja soteuudistus ja työperäinen maahanmuutto.  Nyt ei todellakaan ole aika elvyttää, vaan kannustetaan riskinottoon ja yrittäjyyteen myös meidän nuoret. Kuopio antaa tähän mitä parhaat puitteet, niin maa-ja metsätalouden kannalta, kuin turismin ja nykyteknolgian osalta.

Työllisyyden kuntakokeilu siirtää työvoimapalveluja kuntapainotteisiksi. Jatkossa tulee lisätä kuntien aktiivisuutta työmarkkinoilla. Työllisyyden lisäämiseksi tämä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä kunnan ja eri tason koulutusorganisaatioiden sekä työelämän välillä. Oppivelvollisuuden jatkuminen takaa mahdollisuuden kaikille nuorille toisen asteen koulutukseen. Kuntien on panostettava opintojen ohjaukseen ja tukeen sekä työssäoppimispaikkojen varmistamiseen, sillä osa ihmisistä on jäänyt tuen ulkopuolelle. Työttömien ja työvoiman tarpeen kohtaamisen ongelmaa tulee poistaa aktiivisella arjen perustaitojen vahvistamisella ja ammatillisella täydennyskoulutuksella. Tähän uusi kuntakokeilukin painottuu.

 

Nykyinen lastenpsykiatria ei tuota toivottua tulosta

Tästä yhä syvenevästä nuorten mielenterveysongelmasta on puhuttu monella eri sektorilla ja eri työryhmissä paljon. Vaillinainen perusterveydenhuollon järjestelmä syrjäyttää erityislapset, joilla on neuropsykiatrisia oireita. Kymmenien vuosien ajan Kuopiossa psykiatrian jonoon on päätynyt erityislapsia, adhd, asperger ja autisminkirjon nuoria.

Ongelma perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä näyttää olevan syvä. Vellotaanko jonkin asteisessa oppiriitaisessa ongelmassa lääketieteen ja psykologian ja psykiatrian välillä? Onko koko ongelma yhteiskunnassa liikaa psykiatrisoitu?

Erityislasten hyvinvoinnissa voimme onnistua, muuttamalla rakenteellisesti peruspalveluita ja avaamalla ne solmukohdat, jotka lisäävät jonoa mielenterveyspalveluihin.

Perusterveydenhuollossa pitäisi olla käytössä yksinkertaisia menetelmiä, joilla saadaan oirekuvaus erityispiirteistä. Tarvitaan testilomakkeet, jotka ovat suuntaa antavia sosioemotionaalisista ongelmista ja autismin kirjon piirteistä. Näiden toimenpiteiden käyttöönotto pitää tulevaisuudessa olla osana perusterveydenhuoltoa. Kun tieto mahdollisesta autisminkirjosta on kartoitettu, pitää ensisijaiseksi tavoitteeksi ottaa vanhempien ja koulun tuki. Autismin kirjon erityislapsilla esiintyy jo varhaisessa vaiheessa vuorovaikutukseen ja käyttäytymiseen liittyviä ongelmia, jotka kärjistyvät pikkuhiljaa koulun alkaessa. Heillä on kyseessä synnynnäinen ominaispiirre, mutta ei ensisijaisesti psykiatrinen ongelma. Jos avuntarve ei kohtaa ajoissa terveydenhuollon järjestelmän takia, niin koulukiusaaminen ja mielenterveydelliset ongelmat tulee esiin ja pahimmillaan työelämästä syrjäytyminen uhkaa. Ennenkaikkea jonot jatkaa kasvuaan Kuopion mielenterveyspalveluissa.

Olisiko viimein aika aloittaa vuoropuhelua KYSin ja yliopiston toimijoiden kanssa ja saada kunnan perusterveydenhuolto kuntoon? Eri hallintoalojen on tulevaisuudessa keskusteltava keskenään, ja ratkaistava järjestelmä toimimaan yhteistuumin joustavammin ja siiloutumatta. Tarvitaan hallintojen synergiaa ja lasten ja nuorten palvelut pitää yhteen sovittaa tarpeita vastaamaan. Tulevan hyvinvointialueen sosiaali -ja terveyspalveluissa on mahdollisuus uudistuksiin ja uudelleenrakentamiseen. Ongelmaa ei niinkään pelkällä lisäbudjetilla enää tulevaisuudessa korjata.

 

 

Savo-Karjalan piirihallituksen kannanotto 23.1.2021

Kuntavaalit lähellä sinua

Kunta on suomalaisen lähidemokratian perusyksikkö. Kunnan peruspalvelut ovat kuntalaisten hyvinvoinnin perusta. Tulevissa kuntavaaleissa valitaan sinun äänelläsi edustaja päättämään palveluista ja kaupungin elinvoiman kehittämisestä pitkälle tulevaisuuteen. Kuntavaaleissa valitut edustajat ja tuleva Kuopion valtuusto ei tee päätöksiä maahanmuutosta, EU-tukipaketeista tai maan nykyisen hallituksen kaatamisesta. Kunnat eivät myöskään päätä tulevasta maakunnallisesta sote-mallista. Kunnan rooli kuitenkin muuttuu, kun suuri osa peruspalveluista siirtyy maakunnallisille organisaatioille.

On tärkeää, että vaaleilla valittu edustus kattaa kunnan kaikki asukasryhmät. Tämän vuoksi vaaleihin tarvitaan ehdokkaita laajasti kunnan kaikilta alueelta ja tahoilta.

Päättäjien laaja kirjo takaa tasapuolisen palvelujen kehittämisen. Kun valitaan valtuutetut ja luottamusmiehet lautakuntiin eri taustoista ja eri-ikäisistä eri ammattialoilta, saadaan riittävää ymmärrystä kunnan toimintaan ja toimialoille. Kunnan päätöksenteko rajoittuu kunnan lakisääteiseen toimialaan ja kuntalaisia lähellä oleviin arjen asioihin. Tämä tarkoittaa päätöksenteon painottumista entistä enemmän kunnan omassa päätösvallassa oleviin asioihin, samalla se tarkoittaa lähidemokratian vahvistumista.

Ehdokkuus ja äänestäminen kuntavaaleissa on perusoikeus. Muista käyttää äänesi.

 

Huoltajan kirje

On monta asiaa, joita pitäisi pystyä kehittämään lasten ja nuorten osalta. Lista niistä asioista lienee pitkä.

Savon Sanomat on julkaissut monta mielipidettä lastensuojelun työntekijöiden työolosuhteita koskien.( SS 30.12, 3.1, 6.1, 8.1 ja 15.1) Lapsiperheiden asiat ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä ja tuon nyt vielä yhden näkökulman. Oman näkemykseni erityisopettajana. Päädyin tähän, yhden huoltajan lähettämän sähköpostin luettuani.

Viesti liittyi perheen pitkittyneeseen kärsimykseen, lapsen asiakkuuteen liittyvän poukkoilun takia, mutta myös ihmettelyyn koulun roolista. Syyttävää sormea osoitettiin enemmän tämän huoltajan mukaan koululle. Opettajat kuitenkin tekevät aina parhaansa ja pyrkivät puuttumaan napakasti ja ajoissa epäkohtiin ja huoliin lapsesta. Ei varmasti tarkoituksenmukaisesti oppilaita jätetä ilman tarvittavaa tukea ja huolenpitoa.

Huoltajan kirjettä lukiessani, tunsin kuitenkin piston rinnassani erityisopettajana. Jääkö meille opettajilla enää perustyölle, opetukselle ja kasvatukselle aikaa?

Huoltaja kertoi lapsensa tarinaa, jossa kahdeksan vuotta ala -ja yläkoulun aikana muutama opettaja vihjaili ja kyseli kautta rantain, ovatko huomanneet mitään kotona lapsen kehityksessä ja onko kotona ongelmia?  Kukaan koulussa ei puhunut suoraan kahdeksan vuoden aikana vanhemmille, eikä vienyt asioita eteenpäin. Ilmeisesti koska lapsen arvosanat olivat 9-10  ja lapsi hiljainen.

Tästä vaikenemisesta oli nuorelle seurauksena viiltelyä, itsetuhoisuutta, masennusta ja päihteet. Huoltajat olivat naapurin ( lasten erikoislääkäri) pyynnöstä vaatineet ADD/ADHD kartoitusta. Diagnoosi oli selkeä, lapsi oli ADD – oireryhmän erityislapsi. Kun asioita sitten huoltajan mukaan aukaistiin, niin takana oli myös pitkään jatkunut kiusaaminen koulussa ja harrasteryhmässä. Mikä pahinta, joidenkin opettajien luokassa ääneen sanomisia esim: ”kyllä osaat, lopeta laiskottelu” ” Kynä käteen ja tekemään” ” Joku se nukkuu, kun yöt kukkuu, eikä saa mitään aikaan”.  Ymmärrän, että tämä on järkyttänyt suuresti.

Peruskoulusta ja nuorisotyön puolelta lähtee paljon lastensuojeluilmoituksia, mutta olisiko siellä myös korjauksen paikka, ettei tarvita raskaita rattaita ja lastensuojelu asiakkuuksia. Minä jäin henkilökohtaisesti nyt miettimään, että mitä se ennaltaehkäisevä työ siis on? Miten se näkyy neuvolassa, varhaiskasvatuksessa ja ala -ja yläkoulussa? Mitä se siis tarkoittaa ja ehdinkö ja osaanko itse tehdä sitä työssäni? Totean , että kyllä sen täytyy olla myös ajoissa ja rohkeasti puheeksi ottamista.

Tämän huoltajan kirjeestä käy ilmi, ettei kukaan uskaltanut kertoa, mitä oikeasti ehkä ajattelivat. Ennaltaehkäisevä työ ei toteutunut. On ilmeisesti pelätty asiaa avata rohkeasti ja tästä olen erittäin huolissani. Nyt tarvitaan keskustelukulttuurin muutos ja rohkeutta ennaltaehkäisevään työhön. Uskon, että kaikki lasten kanssa työtä tekevät voivat huolensa avata ja etsiä yhdessä sen tien, joka johtaa oikeanlaiseen tukeen ennen kuin on myöhäistä.

 Tässä huoltajan kirjeessä pelastus olisi ollut ajoissa tehdyt lasten erikoislääkärin ja neuropsykiatrin kartoitukset ja tutkimukset.

Tällaiset arvioinnit ja kartoitukset tukevat ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä.  Näin voidaan mahdollisesti vähentää lastensuojelun ruuhkaa ja asiakkuuksia.

Kuopiossa lasten -ja nuorten pääsy tutkimuksiin neuropsykiatriselle menee liian usein lastensuojelun kautta.

Tekemistä on siis muuallakin kuin lastensuojelun työhyvinvoinnissa. Näihin talkoisiin tarvitaan kaikki lasten ja perheiden kanssa työtä tekevät kuopiolaisten lasten ja nuorten hyväksi tulevaisuudessa.