Struktuuria ja kulttuuria kuntalaisille 2017.
Sauli Niinistön puheessa uutta vuotta varjostaa monet ikävät asiat. Elämme varjojen maassa ja varmaan vaarojenkin aikaa.
Sivistys ja kulttuuritarjonta ja sen monipuolisuus ovat merkittävä
kaupunkien vetovoimatekijä. Näyttelyt, tapahtumat, päiväkodit, koulut, museot,
musiikkitapahtumat, konsertit, teatterit ja kirjasto ovat sivistyneen kunnan peruspilareita.
Sivistys käsitetään usein ominaisuutena, joka opitaan
perheestä käsin jo pienenä. Perheet käyvät teattereissa ja konserteissa ja
kuluttavat ahkeraan kirjaston kirjoja. Näiden perheiden lapset ja nuoret
koetaan lukeneiksi, suvaitsevaisiksi ja hyvien tapojen yksilöiksi, jotka
omaavat laajan kriittisen ajattelutavan. He pärjäävät koulussa ja myös
opinnoissaan.
Median risti-aallokossa valtion talouden puhutaan olevan heikkoa
ja vakaata ja nousussa, kaikkea samaan aikaan. Samaa kuullaan kunnantaloudesta. Tehdään
säästöjä ja leikkauksia, siltikin heikolle näyttää. Toisaalta hehkutellaan
olevan myös ylijäämää.
Merkittävä osa kunnantaloudesta
on ollut sosiaali- –ja terveyspalveluja. Tämä kokonaisuus sote-palvelut on nyt muuttumassa.
Palvelukokonaisuus muuttuu vuoden 2019 alussa. Mitä käy sivistyksen kehitykselle? Lakisääteisesti
kunnat tuottavat sivistystä ja ylläpitävät sitä. Kaupungin ydintoiminta, palvelukokonaisuus on uusien haasteiden
edessä. Kuinka se vaikuttaa varhaiskasvatukseen, opetukseen ja kulttuuriin?
Kuntien toimintaan
tulee siis muutoksia.
Tulevaisuudessa, muutoksen jälkeen kaupungin lapsiperheille
suunnatut hyvät sivistyspalvelut ovat suuressa roolissa ja tätä kokonaisuutta
kunnissa tulee kehittää. Toivottavaa olisi, että lapsiperhepalvelut nousevat
etusijalle, lisäämään vetovoimaisuutta ja tekemän kunnista elinvoimaisia.
Sivistynyt kansakunta on kautta aikojen luonut turvallista
poliittista vakautta. Näin on myös
sivistykseen panostavan kunnan tulevaisuus. Se on turvallinen. Siitä ei liene
erimielisyyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti