Inkluusio ja resurssien puute

 

Mediassa ja eri opettajien foorumeilla  puhutaan jatkuvasti oppilashuollon puutteista ja yhä huonommin voivista ja huonommin käyttäytyvistä lapsista ja nuorista. Esille on nyt nostettu poissaolot koulusta.

Ruotsissa on koulupakko, toivottavasti Suomi ei tähän mene. Meillä ei ole Suomen koulussa läsnäolopakkoa, meillä on lain mukaan oppivelvollisuuden suorittaminen. Sitä voidaan suorittaa lain mukaan myös vuosiluokkiin sitomattomana opiskeluna, mikäli lapsen terveyden huolto tai muu vakava syy sitä vaatii.

 Opetusministeri Li Andersson puhui MTV:n aamutelevisiossa 9.8.2022 hankkeesta nimeltä Sitouttava kouluyhteisötyö, joka tullaan vakinaistamaan. Siihen liittyen tullaan muuttamaan lainsäädäntöä liittyen poissaoloihin.  Uudistuksella velvoitetaan kuntia ennaltaehkäisemään ja puuttumaan luvattomiin poissaoloihin.

Uudistukseen liittyy rahoitusta, joilla voi palkata lisää aikuisia kouluihin, joilla ei ole opetukseen sidottua työaikaa. Kyseessä on lisätä muutakin resurssia opettajien lisäksi koulupäiviin, jotka voisivat sitten mahdollisesti tunnistaa näiden oireilevien lasten tarpeet ja ohjata myös perheet oikeiden palvelujen piiriin.

 Moni syrjäytynyt nuori on kertonut, että olisivat kiusaamisen ja väkivallan puuttumiseen toivoneet toisenlaisia keinoja. Heidän kohdallaan on vasta aikuisena todettu oppimisvaikeuksia, ja kouluajan tuki on ollut vähäistä tai olematonta, eikä heidän neuropiirteitään ole huomattu tai otettu kouluaikana vakavasti. Huonosta käytöksestä ja poissaoloista tuli vain jälki-istuntoja ja tilanteet pahenivat entisestään. Suurin osa heistä, ovat juuri niitä poissaolijoita.

 Opettajat tuntevat vastuunsa opettamisesta, mutta olisiko muista toimijoista avuksi muuttamaan koulupäiviä mielekkäämmäksi?  

Hyvällä ja varhaisella tuella pystytään vaikuttamaan lapsen, koko perheen ja luokan toimintakykyyn koulupäivien aikana.

 

Tuki työelämään löytyy varhaisesta tuesta opintojen alussa

Mutta mitä tuleva vuosi tuo opettajille tullessaan?

Koulunsa tänäkin vuonna  aloittaa 20% lukivaikeuden omaavia oppilaita ja 5-10% laajemmat oppimisvaikeudet aloittavia. Tuskin nämä tilastolliset luvut ovat seuraus perusopetuksesta tai ammatillisesta opetuksesta, koska tällöin ollaan auttamattoman huonolla tiellä, jos opetuksen myötä syntyy vaikeuksia oppimiseen.

Oppimisvaikeudet ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, jotka heijastuvat oppimisessa. Nämä keskushermoston poikkeavuudesta johtuvat vaikeudet näkyvät lukutaidossa, kirjoitustaidossa ja matematiikan taidoissa. Usein nämä ovat perinnöllisiä ja pysyviä vaikeuksia.

Kun huomioidaan oppimisvaikeuksien päällekkäisyys ja laajemmin ominaisuudet, joista puhutaan arkikielessä vaikeutena oppia, niin puhutaan jo suuremmasta joukosta. Oppimisvaikeuksista kärsiviä ihmisiä on Suomessa kymmeniä tuhansia ja niihin usein kytkeytyy seurannaisvaikutuksia, jotka ovat suurimpia ongelmia yhteiskunnassamme. Rikollisuus, päihteet, pitkäaikaistyöttömyys, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen lieveilmiöineen.

Vaikeudet ilmenevät eri tavoin ja siksi vaikeaa nopeasti tunnistaa, mistä on kyse. Varhaisella tuella on kuitenkin kaikista merkittävin rooli, ettei vaikeudet heikennä itsetuntoa, itseluottamusta ja oppimisen iloa.

 Kun puhutaan laaja alaisista oppimisvaikeuksista niin mistä sitten on kyse? Tutkimuskohteena on jäänyt huomioimatta henkilöt, jotka ovat syrjäytymisriskissä laaja-alaisten oppimisvaikeuksien takia, vaikka heillä on akateemiseen suoriutumiseen perustuvat lahjat. Niitä ensimmäisiä merkkejä laaja- alaisista oppimisvaikeuksista ovat vaikeudet vastavuoroisen sosiaalisten tilanteiden hallinnassa.

Laaja-alaisia oppimisvaikeuksia voidaan tarkastella myös toiminnanohjauksen käsitteen ajatuksena. Tarkoitetaan kykyjä, joiden avulla yksilö sopeuttaa toimintaansa ympäristön vaatimusten mukaisesti. Toiminnanohjauksen ongelmat, jotka pohjautuvat oppimisvaikeuksiin vaikuttavat hyvin heikentävästi ihmisen suoriutumiseen päivittäin.

Henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksien myötä toiminnanohjauksen vaikeuksia, tarvitsevat muita enemmän ympäristön tukea selviytyäkseen. He tarvitsevat opastusta tehtävien suoriutumiseen ja yksilöllisiin opiskelutekniikoiden löytämiseen opinnoissaan. Yksilöllisesti räätälöidyt tukitoimenpiteet ja pitkäjänteinen ohjaus ovat keinoja, jotka mahdollistavat selviytymisen peruskoulusta mielekkääseen jatko-opintoon, arjessa selviytymiseen ja työelämään.

Nyt kun ekaluokkalaiset tulevat odottavin mielin kouluun oppimaan, on juuri se oikea aika ajoissa näkyviin ongelmiin puuttuminen ja varhainen tuen kohdentaminen, koska on todettu, että oppimiseen liittyvät toistuvat epäonnistumisen kokemukset aiheuttavat itsetunto -ongelmia ja nakertavat pala palalta ihmisen jaksamista. Ne usein johtavat negatiiviseen käsitykseen itsestä oppijana, työntekijänä ja ihmisenä ja muodostavat myöhäisemmässä vaiheessa liian monelle esteitä opiskelulle ja työelämälle. Ilman oikeaa apua ja tukea jääneillä lapsilla sekä nuorilla on todettu selkeästi muita suurempi riski keskeyttää opinnot ja myöhemmin syrjäytyä työelämästä.

 

Inflaatio iskee ,

Huoltovarmuus,

Sisäinen turvallisuuskysymys

 

Hinnat nousevat raketin lailla arkisissa jokapäiväisissä tarvikkeissa. Nousussa ovat ruuan lisäksi paikallislinja- ja autoliikenne, langattoman puhelinverkon palvelut ja suurimpana sähkön nousu. Energian hinnan laskua ei ole odotettavissa ja tämä aiheuttaa asumiskustannusten nousua etenkin vuokra-asujien kohdalla.

Olemme joutuneet heräämään uuteen todellisuuteen korona pandemian jälkeen Euroopassa vallitsevan sodan keskellä, jossa vakiintuneet käsitykset karisevat pois ja meille jää vain mielikuvia koronaa ja sotaa edeltävästä yhteiskunnasta.

Ukrainan sodan syttymisellä on ollut kiihdyttävä vaikutus inflaatioon ja huomattava taloudellinen merkitys myös meille Suomessa. Huoltovarmuus on koetuksella niin maatalousyrittäjien kuin logistiikka alan näkökulmasta.

Inflaatio on kasvanut ja kiihtynyt suurta vauhtia lähes kaksinkertaiseksi. Laskennallisesti eniten rahaa talouksilla kuluu ruokaan tällä hetkellä. Ruoan hinnan nousu osuu köyhimpiin, pienituloisiin, opiskelijoihin ja eläkeläisiin kipeimmin. Pienituloisimpien palkasta ei raha riitä ruokaan, asumiseen ja lääkkeisiin.

Hinnat nousevat rajusti, eivätkä kaikki voi edes omilla kulutusvalinnoilla vaikuttaa siihen, miten se iskee omaan lompakkoon. Kukaan ei siis voi välttää kokonaan hintojen nousua, vaikka se osalle ihmisistä nykyteknologian laskureilla on osittain mahdollista.

Vaikka sotaa ei Suomessa käydä, on se myös sisäinen turvallisuuskysymys meillä täällä Pohjois-Savossa ja siksi on syytä pohtia, miten huoltovarmuus turvataan alueellamme.

 

 

Työllisyys

Työllisyys on keino tasapainottaa julkista taloutta. Osatyökykyisten työllistämiskeinoja tulee lisätä kunnissa ja sosiaalipoliittista ulottuvuutta tulee lisätä näissä keskusteluissa työllisyyspolitiikan osalla.

Työllisyyteen tarvitaan kipeästi ja nopeasti keinoja, mutta kokonaisuus on huono naapurimaahan verrattuna.

Missä asemassa tällä hetkellä ollaan? Meillä on korkea velkasuhde, heikoin ja alijäämäisin talous, matalin työllisyysaste, vanhin väestö ja heikko maahanmuutto ja ennätysmäärä syrjäytyneitä nuoria.

Meillä on  mahdollisuuksia myös kunnalla tehdä toimenpiteitä, joilla olisi saadaan työtä ja toimeentuloa tuhansiin kotitaloksiin ja samalla vahvistaa kunnan taloutta.

Pitää jaksaa tehdä pitkäjänteistä politiikkaa, mutta mistä ihmeestä voimme leikata koronan jälkeisessä elämässä, vaikka koronhan ei niinkään ole syy kaikkeen talouden osalta kriisin joutuneissa, vaan väestön ikääntyminen. Palkkojen alentaminen pyrkimyksellä purkaa työehtosopimusten yleissitovuutta ja pelkästään paikallisen sopimisen lisääminen eivät luo yhtään uutta työpaikkaa. Uusia työpaikkoja ei myöskään luoda työttömyyden tukia leikkaamalla.

Aidosti vaikuttavia toimenpiteitä on työllisyys ja soteuudistus ja työperäinen maahanmuutto.  Nyt ei todellakaan ole aika elvyttää, vaan kannustetaan riskinottoon ja yrittäjyyteen myös meidän nuoret. Kuopio antaa tähän mitä parhaat puitteet, niin maa-ja metsätalouden kannalta, kuin turismin ja nykyteknolgian osalta.

Työllisyyden kuntakokeilu siirtää työvoimapalveluja kuntapainotteisiksi. Jatkossa tulee lisätä kuntien aktiivisuutta työmarkkinoilla. Työllisyyden lisäämiseksi tämä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä kunnan ja eri tason koulutusorganisaatioiden sekä työelämän välillä. Oppivelvollisuuden jatkuminen takaa mahdollisuuden kaikille nuorille toisen asteen koulutukseen. Kuntien on panostettava opintojen ohjaukseen ja tukeen sekä työssäoppimispaikkojen varmistamiseen, sillä osa ihmisistä on jäänyt tuen ulkopuolelle. Työttömien ja työvoiman tarpeen kohtaamisen ongelmaa tulee poistaa aktiivisella arjen perustaitojen vahvistamisella ja ammatillisella täydennyskoulutuksella. Tähän uusi kuntakokeilukin painottuu.