Nuorten tilanne ja uudet oppimisympäristöt puhuttaa

 

Vuodesta toiseen taas puhutaan samasta asiasta. Nuorten mielenterveyspalvelut ovat tukossa. Päihteet ja huumeet miellyttää. Hoitoon ei pääse nuori, vaikka hän kertoisi käyttävänsä päihteitä lähes päivittäin, tuntee olonsa harhaiseksi, masentuneeksi ja kertoo haluavansa heti hoitoon. Jonot ovat kohtuuttoman pitkät. Yhden nuoren mukana sairastuu muita perheen jäseniä usein. Korona on lisännyt haasteita ja pahoinvointia liian monen nuoren kohdalla.

Tilanteet ovat eskaloitumassa yhteiskunnalle kalliimmaksi tavaksi hoitaa asioita. Monta asiaa olisi ennakoitavissa, mutta kenttätyöntekijöitä harvoin kuunnellaan. Päätökset tehdään yhdessä niiden ihmisten kanssa, jotka eivät koulussa ja varhaiskasvatuksessa työskentele. Jos varhaiskasvatuksen ja opetustyön ammattilaisilta kysyttäisiin, minkälaisia oppimisympäristöjä te toivoisitte tulevaisuudessa? Halutaanko pieniä kyläkouluja lakkauttaa Ja tehdä isoja 900 oppilaan kouluja? Miksi kiusaaminen vaan lisääntyy, vaikka erilaisia malleja sen kitkemiseen on sadoittain tarjolla?

Vastaus olisi turvallisuuden, kiusaamisen kitkemisen ja oppilastuntemuksen vuoksi selvä. Pienempiä kouluja ja pienempiä ryhmiä ja lisää eri alan toimijoita kasvatus –ja opetustyön arkeen mukaan. Opettajamitoitus olisi yhtä järkevää, kuin vanhustenhoitaja mitoitus.

Lapset tarvitsevat turvallisen peruskoulun. Tämän päivän trendi tuhansien oppilaiden yläkouluista ja avoimista oppimisympäristöistä ja 50-80 oppilaan opetusryhmistä, tuskin saa aitoa hyväksyntää opettajilta. Yksinäiset, syrjäänvetäytyvät, erityisen tuen oppilaat ja kiusatut jäävät liian usein tunnistamatta. Avoimet oppimisympäristöt vaativat enemmän resursseja. Ilman tarvittavaa määrää henkilökuntaa isoissa oppilaitoksissa eivät opettajat pysty edes tällä hetkellä tunnistamaan oppilaita, eivätkä edes tunnista kaikkia rakennuksessa liikkuvia oppilaita nimeltä, eikä edes näöltä. Ulkovalvonnassa on yksi tai kaksi opettajaa sekä 400 oppilasta ympäri koulurakennusta. Tämä ei ole turvallista.

Peruskoulun jälkeen jokaisen on siirryttävä uuden oppivelvollisuuslain mukaan jatko-opintoihin.  Kyseessä on historian merkittävin muutos. Uudistus on hyvä.  Sen myötä kunnilla on velvollisuus riittäviin tukitoimiin, niin opetuksessa, kuin kouluterveydenhuollossa.

Mitä tarvitaan kouluyhteisöjen hyvinvoinnin kannalta tietää, jotta päästään kehittämään tätä yhteiskuntaa oikeaan suuntaan lasten ja nuorten kohdalla? Suomeen ja Kuopioon Yliopistolliseen sairaalaan syntyy maailman terveimpiä vauvoja. Mutta miksi meidän kuopiolaiset lapset sairastuvat, kun koulutaival alkaa.